Hoi­vat­kaa, koh­ta pois­sa on vel­jet

Muis­ta­kaa, heil­le kal­lis ol’ maa

Ker­to­kaa las­ten lap­sil­le lau­luin

Him­me­tä ei muis­tot kos­kaan saa

Ka­ler­vo Hä­mä­läi­sen 1980-lu­vun lop­pu­puo­lel­la sä­vel­tä­mä ja sa­noit­ta­ma Ve­te­raa­nien il­ta­huu­to saa ih­mi­set lii­kut­tu­maan jäl­leen huo­men­na, jol­loin Suo­mi juh­lii ja si­ni­ris­ti­li­put nou­se­vat sal­koi­hin maam­me it­se­näi­syy­den kun­ni­ak­si.

Suo­men it­se­näi­syys ei ole it­ses­tään­sel­vyys. It­se­näi­syy­den säi­ly­mi­sen puo­les­ta tais­tel­leil­le hin­ta oli kova.

Vuo­si­na 1939-1945 so­tiin osal­lis­tui noin 600 000 mies­tä ja 100 000 nais­ta. Rin­ta­mal­le jou­tu­neis­ta nuo­rim­mat oli­vat 17-vuo­ti­ai­ta.

Tal­vi­so­das­sa, jat­ko­so­das­sa ja La­pin so­das­sa kaa­tui tai ka­to­si yli 90 000 ih­mis­tä. Haa­voit­tu­nei­ta oli yli 200 000.

Val­ta­o­sa heis­tä oli nuo­ria, par­haas­sa iäs­sä ol­lei­ta mie­hiä. Esi­mer­kik­si tal­vi­so­das­sa kuol­leis­ta puo­let oli al­le 28-vuo­ti­ai­ta.

Rin­ta­mal­ta pa­lan­neis­ta­kin joka nel­jäs oli saa­nut py­sy­vän so­ta­vam­man. So­dat jät­ti­vät jäl­keen­sä 30 000 les­keä ja yli 50 000 so­ta­or­poa.

Tä­män vuo­den alus­sa ve­te­raa­ne­ja oli 14 000. Hei­dän lu­ku­mää­rän­sä pie­ne­nee koko ajan, on­han ve­te­raa­nien kes­ki-ikä jo noin 94 vuot­ta.

On ar­vi­oi­tu, et­tä vii­den­tois­ta vuo­den pääs­tä ve­te­raa­ne­ja on elos­sa enää al­le kym­me­nen.

Il­man näi­tä isän­maam­me edes­tä uh­rau­tu­nei­ta ih­mi­siä me em­me nyt oli­si täs­sä juh­li­mas­sa Suo­mea, joka on ol­lut it­se­näi­nen jo 101 vuot­ta.

4. jou­lu­kuu­ta 1917 Suo­men sil­loi­nen hal­li­tus, Svin­huf­vu­din se­naat­ti, an­toi esi­tyk­sen Suo­men ju­lis­tau­tu­mi­ses­ta it­se­näi­sek­si. 6. jou­lu­kuu­ta 1917 Suo­men edus­kun­ta hy­väk­syi esi­tyk­sen.

Maam­me it­se­näi­syy­den al­ku­vai­hees­sa it­se­näi­syys­päi­väk­si oli usei­ta vaih­to­eh­to­ja.

Va­paus­so­dan päät­ty­mi­sen kun­ni­ak­si Hel­sin­gis­sä jär­jes­tet­tiin suu­ri voi­ton­pa­raa­ti 16. tou­ko­kuu­ta 1918, jon­ka oi­keis­to ha­lu­si ni­me­tä it­se­näi­syys­päi­väk­si.

Va­sem­mis­ton eh­do­tus oli 15. mar­ras­kuu­ta 1917, jol­loin kan­san­val­taa edus­ta­nut Suo­men edus­kun­ta oli ju­lis­tau­tu­nut kor­keim­man val­lan käyt­tä­jäk­si.

Kun it­se­näi­syys­ju­lis­tuk­sen hy­väk­sy­mi­ses­tä oli 6. jou­lu­kuu­ta 1918 ku­lu­nut vuo­si, aka­tee­mi­set pii­rit juh­lis­ti­vat vuo­si­päi­vää. Laa­jem­min tätä päi­vää on vie­tet­ty it­se­näi­syys­päi­vä­nä vuo­des­ta 1919, jol­loin val­ti­o­neu­vos­to mää­rä­si päi­vän va­paa­päi­väk­si val­ti­on vi­ras­tois­sa, kou­luis­sa ja tuo­mi­ois­tui­mis­sa.

It­se­näi­sen Suo­men sym­bo­li, oma kan­sal­lis­lip­pu, täyt­ti tänä vuon­na sata vuot­ta. 28.5.1918 edus­kun­ta hy­väk­syi Suo­men val­ti­o­lo­puk­si poh­jois­mai­seen ris­ti­lip­puun poh­jau­tu­vat si­ni­ris­ti­li­pun, jos­sa on val­koi­sel­la poh­jal­la me­ren­si­ni­nen ris­ti. Se­naat­ti vah­vis­ti lain seu­raa­va­na päi­vä­nä.

Yl­peyt­tä ja kii­tol­li­suut­ta tun­tien voim­me huo­men­na kat­soa si­ni­val­koi­sen lip­pum­me lie­hu­mis­ta ja lau­laa Maam­me-lau­lua tai kuun­nel­la Fin­lan­di­aa ja Ve­te­raa­nin il­ta­huu­toa.

Kii­tos, Ve­te­raa­nit. Tei­dän an­si­os­tan­ne saam­me elää ja asua maa­il­man par­haas­sa maas­sa!

TM