KI­TEE

Roo­sa Sal­li­nen

Ta­lou­den­hal­lin­ta, sääs­tä­mi­nen ja si­joit­ta­mi­nen mah­dol­lis­ta­vat ta­lou­del­lis­ta liik­ku­ma­va­raa sil­loin, kun sitä tar­vit­see: esi­mer­kik­si asun­toa tai au­toa os­ta­es­sa tai elä­kei­kää aja­tel­len. Si­joit­ta­mi­nen on sääs­tä­mis­tä, jos­sa raha ei ma­kaa pas­sii­vi­ses­ti ti­lil­lä, vaan te­kee töi­tä puo­les­ta­si. Si­joit­ta­mi­ses­sa tär­kein­tä ei ole si­joi­tet­tu mää­rä, vaan ai­ka tuo po­ten­ti­aa­li­ses­ti pa­rem­mat tuo­tot. Sik­si si­joit­ta­mi­nen oli­si­kin hyvä aloit­taa jo nuo­re­na. Ki­teen Seu­dun Osuus­pan­kin asi­ak­kuus­neu­vo­ja Nin­ni Soh­ka­nen ker­too, mi­ten si­joit­ta­mi­ses­sa pää­see al­kuun.

On­ko si­joit­ta­mi­nen vain “pu­ku­mies­ten” hom­maa?

– Si­joit­ta­mi­nen on ai­na ajan­koh­tai­nen asia ja kaik­kien kan­nat­tai­si se aloit­taa vaik­ka­pa pie­nel­lä kuu­kau­si­sum­mal­la.

Nuo­re­na aloi­tet­tu si­joit­ta­mi­nen mah­dol­lis­taa pi­dem­män si­joi­tus­nä­ky­män ja sen myö­tä po­ten­ti­aa­li­ses­ti suu­rem­pia tuot­to­ja. Täl­lä vii­ta­taan sii­hen, et­tä vii­mei­sen sa­dan vuo­den ai­ka­na osak­keet ovat tuot­ta­neet par­hai­ten: kes­ki­mää­räi­nen vuo­si­tuot­to on ol­lut noin 7 pro­sent­tia pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä.

– Laa­jem­min aja­tel­tu­na si­joit­ta­mi­nen ei ope­ta pel­käs­tään si­joit­ta­mi­ses­ta, vaan myös oman ta­lou­den hal­lin­nas­ta sekä yh­teis­kun­nas­ta.

Alai­käi­sen si­joit­ta­mi­seen tar­vi­taan van­hem­pien lupa. Si­joit­ta­mi­nen kan­nat­taa sil­ti aloit­taa en­nen 18 vuo­den ikää, jos se vain kiin­nos­taa ja sii­hen on mah­dol­li­suus.

Pi­tää­kö ol­la ri­kas, et­tä voi aloit­taa si­joit­ta­mi­sen?

– Ihan pie­nil­lä­kin sum­mil­la voi aloit­taa, jo 10 eu­rol­la pää­see al­kuun.

Si­joit­ta­mi­nen on muu­ten­kin jär­ke­vää teh­dä pie­nis­sä eris­sä ei­kä suu­ria sum­mia ker­ral­la. Näin saa­daan ai­kaan ajal­lis­ta ha­jaut­ta­mis­ta.

Osak­kei­siin si­joit­ta­es­sa al­ku­sum­man kan­nat­taa kui­ten­kin ol­la vä­hän suu­rem­pi, sil­lä täl­löin kau­pan­käyn­ti­ku­lut ovat pie­nem­mät.

– Esi­mer­kik­si 500 eu­roa on hyvä sum­ma aja­tel­len osa­ke­si­joit­ta­mis­ta.

En­nen si­joit­ta­mi­sen aloit­ta­mis­ta läh­de­tään liik­keel­le sii­tä, mikä on tu­le­van si­joit­ta­jan si­joi­tus­st­ra­te­gia.

– Si­joi­tusp­ro­fii­lil­la sel­vi­te­tään si­joit­ta­jan ta­voit­teet.

Mis­tä tie­dän, mikä si­joi­tus­ta­pa on mi­nul­le pa­ras?

Koh­teet si­joit­ta­mi­sel­le va­li­taan asi­ak­kaan tar­pei­den, kiin­nos­tuk­sen, ar­vo­jen sekä ris­kin­sie­to­ky­vyn mu­kaan.

– Täy­tyy poh­tia, mikä on oma ris­kin­sie­to­ky­ky. Ris­ki­tön­tä si­joit­ta­mis­ta ei ole ole­mas­sa­kaan.

Si­joit­taa voi muun mu­as­sa osak­kei­siin sekä ra­has­toi­hin. Osa­ke­si­joit­ta­mi­ses­sa si­joi­te­taan suo­raan pörs­siyh­ti­öi­hin. Hel­poim­mil­laan voi ra­has­to­si­joit­taa, jol­loin si­joit­ta­mi­sen voi teh­dä au­to­ma­ti­soi­mal­la tie­tyn sum­man siir­ty­mään ti­lil­tä suo­raan va­lit­tuun ra­has­toon. Näin si­joit­ta­mi­nen on sääs­tä­mi­sen kal­tai­nen toi­min­to.

Vii­me vuo­si­na suo­si­oon ovat nous­seet in­dek­si­ra­has­tot sekä ETF-ra­has­tot. In­dek­si­ra­has­to seu­raa jon­kin tie­tyn pörs­sin ke­hi­tys­tä mark­ki­noil­la ja si­joit­taa sen mu­kaan yri­tys­ten osak­kei­siin tai hyö­dyk­kei­siin. ETF:n (Exc­han­ge Tra­ded Fund) kaut­ta puo­les­taan pää­set si­joit­ta­maan pörs­si­no­tee­rat­tu­ja ra­has­to­ja.

En­tä jos pörs­si kaa­tuu?

Si­joit­ta­mi­seen saat­taa liit­tyä pal­jon en­nak­ko­luu­lo­ja ja pel­ko­ja.

– Mark­ki­noi­den hei­lun­nan ta­kia oli­si hyvä ha­jaut­taa omia si­joi­tuk­si­aan ajal­li­ses­ti.

Hei­lu­mi­nen voi tun­tua var­sin­kin al­kuun en­si­si­joit­ta­jas­ta pe­lot­ta­val­ta, mut­ta si­joi­tus­ten ar­von vaih­te­lu on nor­maa­lia. Täl­löin pi­täi­si py­syä si­joi­tus­st­ra­te­gi­as­saan, sil­lä var­sin­kin pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä kurs­sien vaih­te­lu on nor­maa­lia. On kui­ten­kin hyvä muis­taa, et­tä si­joi­te­tut ra­hat on mah­dol­lis­ta me­net­tää, jo­ten älä si­joi­ta ra­ho­ja, joi­ta tar­vit­set lä­hi­ai­koi­na tai jo­ka­päi­väi­siin me­noi­hin.

Voi­ko van­hem­pi si­joit­taa lap­sel­leen heti syn­ty­män jäl­keen?

Lap­sel­le sääs­tä­mi­nen on tu­le­vai­suut­ta aja­tel­len jär­ke­vää, sil­lä pie­nis­tä­kin sääs­töis­tä ker­tyy esi­mer­kik­si si­joit­ta­mi­sen kaut­ta tai sääs­tö­ti­lil­lä hyvä pe­sä­mu­na opin­to­ja ja tu­le­via han­kin­to­ja var­ten.

– Pie­nel­le lap­sel­le si­joit­ta­mi­nen on li­sään­ty­nyt to­del­la pal­jon.

Sääs­tö­ti­lil­lä ra­hat ei­vät juu­ri­kaan kas­va kor­koa, mut­ta pi­dem­män ai­ka­vä­lin si­joit­ta­mi­sel­la pääs­tään esi­mer­kik­si ra­has­to­jen kaut­ta naut­ti­maan kor­koa ko­rol­le -il­mi­ös­tä.

En­tä jos en ole vie­lä val­mis si­joit­ta­maan?

Jos ei ole val­mis si­joit­ta­maan, kan­nat­taa aloit­taa sääs­tä­mi­ses­tä. Ylei­se­nä nyrk­ki­sään­tö­nä sääs­tä­mi­seen Soh­ka­nen muis­tut­taa, et­tä jo­kai­sel­la oli­si hyvä ol­la sääs­tös­sä kol­men kuu­kau­den tu­lo­jen ver­ran ra­haa yl­lät­tä­viä me­no­ja tai elä­män­ti­lan­teen muu­tos­ta var­ten.

– Oli­si hyvä lait­taa esi­mer­kik­si 5 pro­sent­tia omis­ta kuu­kau­si­tu­lois­ta sääs­töön.

Osuus­pan­kil­la on myös luo­tu säh­köi­nen sääs­tö­li­pas toi­min­to, jon­ka avul­la mak­sa­es­sa­si kor­til­la pie­ni sum­ma siir­tyy os­ton yh­tey­des­sä sääs­tö­lip­paa­seen. Sääs­tä­mi­seen liit­ty­en Soh­ka­nen mai­nit­see myös elä­ke­sääs­tä­mi­sen sekä ASP-sääs­tä­mi­sen.

– ASP on to­del­la hyvä, sil­lä sii­tä saa hy­vää kor­koa. Pit­kän ai­kaa ASP-ti­lien avaa­mi­sen puo­lel­la oli hil­jai­sem­paa, mut­ta nyt se on taas li­sään­ty­nyt.

Kui­ten­kin lo­pul­ta on tär­kein­tä, et­tei ku­lu­ta kaik­kia va­ro­jaan.

– Sil­lä ei lo­pul­ta ole mer­ki­tys­tä, mil­lä ta­val­la sääs­tää, kun­han sääs­tää. Ai­na on hyvä ai­ka aloit­taa sääs­tä­mi­nen. Ei­len oli pa­ras het­ki, mut­ta hy­vin eh­tii tä­nään­kin aloit­taa.