Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sinikka Musikka vastasi kysymyksiimme ensimmäisenä. Arkistokuva vuodelta 2021.
Riitta Hakulinen
KESKI-KARJALA
Mervi Venäläinen
Kysyimme Keski-Karjalan kuntien hallitusten puheenjohtajien näkemyksiä KETI:n toiminnan lakkautamiseen johtaneesta päätösprosessista. Lähetimme aiheeseen liittyviä kysymyksiä Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sinikka Musikalle, Tohmajärven kunnanhallituksen puheenjohtajalle Helena Pakariselle sekä Rääkkylän kunnanhallituksen puheenjohtajalle Harri Laasoselle. Vastaukset julkaisemme verkkosivuillamme sitä mukaa, kun ne toimitukseen saamme.
Ensimmäisenä kysymyksiimme vastasi Sinikka Musikka, jonka mukaan asia on ollut keskustelussa kattavasti vuoden ajan.
1. Millainen keskustelu edelsi Ketin alasajamispäätöstä? Eikö Ketin toiminta ollut muokattavissa tulevan suunnitelman kaltaiseksi?
– Päätöstä on edeltänyt jo vuoden verran kestänyt keskustelu. Keskusteluissa on pyritty etenemään niin että mahdollisimman moni asia tulisi huomioitua. Myös aiemmilla valtuustokausilla on noussut esiin muutoksen tarve.
– Kiteen kaupunki hakee elinvoimaan uutta osaamista ja näin isommalle muutokselle oli selkeä tarve. Kuntien yhteisissä kokouksissa on myös keskusteltu että kuntien välistä yhteistyötä lisättäisiin.
2. Mihin perustui, että lakkauttamispäätös tehtiin kuntien hallituksissa eikä asia mennyt valtuustojen käsittelyyn?
– Kiteen, Tohmajärven ja Rääkkylän hallitukset ja valtuustojen puheenjohtajisto kokoontui yhteisiin kokouksiin kevään aikana kaksi kertaa. Asia oli mielestäni laajassa keskustelussa.
3. Yrityksen lopettaminen (tässä tapauksessa Ketin) on iso prosessi, joka vaatii paljon järjestelyjä. Millä turvataan sama tai parempi palvelutaso yritystoiminnalle ja seutumarkkinoinnille? Onko kuntamarkkinoille resursseja kunnassa?
– Se turvataan siten, että riittävä resurssi yritysneuvontaan on Kiteellä jatkossakin. Jos päädyt laajaan yhteistyösopimukseen Business Joensuun kanssa,niin sitten käytössä olisi 50 asiantuntijan joukko. Yrityksiähän tässä ajatellaan, yritykset saavat entistä monipuolisempaa palvelua.
– Seutumarkkinoinnista luovutaan, siirrytään Kiteen markkinointiin. Keski-Karjalasta luovutaan vaikka itse nimestä pidänkin, mutta Keski-Karjala ei löydy kartalta. Kitee löytyy ja on tunnettu.
4. Kuinka varmistetaan, että Business Joensuun hankkeet ovat hyödynnettävissä myös seutukunnalla? Miten turvataan yksinyrittäjien ja pienyrittäjien yritys- ja hankeneuvonta?
– Kaikki hankkeet eivät ehkä olekkaan hyödynnettävissä. Business Joensuun kanssa ei vielä ole sopimusta jonka mukaan olisimme kaikissa hankkeissa mukana. Meillä on omia hankkeita esim. Puhoksen kanavahanke.
– Arvelisin että hankkeiden ja yhteishankkeiden määrä Rääkkylän ja Tohmajärven kanssa lisääntyy.
5. Hyödynnetäänkö tulevassa mallissa Ketin henkilökunnan nykyistä osaamista?
– Kiteellä tulee säilymään pienyrittäjien yritys-ja hankeneuvonta.