JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
13.7.2018 8.21
Mielipiteet

Valkoisten perhosten parvi

Or­ki­dea on lu­mon­nut kau­neu­del­laan ja ek­soot­ti­suu­del­laan ih­mi­siä jo vuo­si­sa­to­ja.

Mo­nen or­ki­de­a­har­ras­tus al­kaa sii­tä yh­des­tä, val­koi­ses­ta, lah­jak­si saa­dus­ta per­ho­sor­ki­de­as­ta.

Kuu­kau­sien pääs­tä ku­kat la­kas­tu­vat ja kuo­le­vat, or­ki­dea aset­tuu le­poon, jol­loin se tar­vit­see vain vä­hän vet­tä. Va­lon li­sään­ty­es­sä or­ki­dea he­rää ja al­kaa kas­vat­taa uu­sia nup­pu­ja.

Juu­ri tuo­na het­ke­nä osal­le ih­mi­sis­tä käy niin kuin mi­nul­le: mars­sin kaup­paan ja os­tin sen toi­sen per­ho­sor­ki­de­an. Nyt nii­tä on kym­men­kun­ta.

Es­ko Puup­po­sen Suu­ri Or­ki­de­a­kir­ja ker­too, kuin­ka kas­vi­tie­tei­li­jä Carl Lud­wig von Blume ret­kei­li 1800-lu­vul­la In­do­ne­si­an alu­eel­la et­si­mäs­sä uu­sia kas­ve­ja. Jaa­van ete­lä­puo­lei­sel­la saa­rel­la hän kal­li­ol­la le­vä­tes­sään huo­ma­si kau­ka­na usei­ta val­kois­ten per­hos­ten par­via.

Näi­tä per­hos­par­via ny­kyi­sin mo­nes­sa kes­ki­kar­ja­lais­ko­dis­sa­kin lii­hot­taa, sil­lä lä­hem­mäs pääs­ty­ään von Blume huo­ma­si, et­tei­vät ky­sees­sä ol­leet per­ho­set vaan iso­kuk­kai­set or­ki­de­at.

Val­ta­o­sa or­ki­de­ois­ta elää tro­pii­kis­sa, mut­ta or­ki­de­o­ja kas­vaa myös poh­joi­sel­la pal­lon­puo­lis­kol­la. Mei­dän or­ki­de­o­jam­me ovat käm­me­kät, joi­ta Suo­mes­ta on löy­det­ty 35 la­jia.

Or­ki­de­a­har­ras­tus­ta voi laa­jen­taa et­si­mäl­lä ja va­lo­ku­vaa­mal­la omal­la ko­ti­seu­dul­la kas­va­vat käm­me­kät. Kes­ki-Kar­ja­lan alu­eel­la nii­tä kas­vaa noin 16 la­jia.

Yk­si näyt­tä­vim­piä käm­me­köi­täm­me on ti­kan­kont­ti, joka Toh­ma­jär­ven vaa­roil­la ilah­dut­taa ke­sä­kuus­sa ku­kin­nal­laan.

Toh­ma­jär­vel­lä kas­vaa myös pie­ni nei­don­ken­kä, joka kuk­kii ke­vääl­lä, jos kuk­kii. Mo­nel­ta kas­vu­pai­kal­taan nei­don­ken­kä on hä­vin­nyt, mikä on uh­ka­na myös täl­le ai­no­al­le Kes­ki-Kar­ja­las­ta tun­ne­tul­le esiin­ty­mäl­le.

Ylei­nen käm­mek­kä on puo­les­taan maa­ri­an­käm­mek­kä, joka on par­hail­laan ku­kas­sa mo­nes­sa pai­kas­sa tien pien­ta­reel­la.

Lä­hes kaik­ki käm­mek­käm­me ovat rau­hoi­tet­tu­ja, jo­ten näi­tä upei­ta kas­ve­ja ei eh­dot­to­mas­ti saa poi­mia tai yrit­tää siir­tää ko­ti­puu­tar­haan.

Kun oman or­ki­de­an ha­lu­aa, sitä ei saa hank­kia luon­nos­ta, vaan os­taa kau­pas­ta.

Or­ki­de­at ovat mo­ni­vuo­ti­sia kas­ve­ja, jo­ten ku­kin­nan jäl­keen kas­via ei pidä heit­tää pois. Jos it­se ei ha­lua kuk­ki­ma­ton­ta or­ki­de­aa enää hoi­taa, sil­le löy­tyy var­mas­ti koti jon­kun or­ki­de­a­har­ras­ta­jan luo­na.

Mei­tä or­ki­de­oi­hin ra­kas­tu­nei­ta on pal­jon.

Tui­ja Ma­rien­berg

tui­ja.ma­rien­berg@ko­ti­kar­ja­la.fi

Lisää aiheesta

Kysely