JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Kuituhampun puumaisesta osasta, eli päistäreestä, valmistetaan eläinkuiviketta.

Kuituhampun puumaisesta osasta, eli päistäreestä, valmistetaan eläinkuiviketta.

11.9.2013 7.45
Talous

Uusi ekologinen konsepti luonnonkuitujen ja kuivikkeiden tuotantoon

– Luon­non­kui­tu­jen ja kui­vik­kei­den ky­syn­tä kas­vaa koko ajan, ker­too tur­ku­lai­sen Hemp­Re­fi­ne Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Mik­ko Neu­vo.

Kui­dut ja kui­vik­keet tuo­te­taan lii­ku­tel­ta­val­la lait­teis­tol­la, joka kul­je­te­taan mah­dol­li­sim­man lä­hel­le al­ku­tuo­tan­to­a­lu­ei­ta. Ta­voit­tee­na on saa­da lait­teis­to tuo­tan­to­kun­toon vii­meis­tään en­si vuo­den ke­säk­si.

– Maa­il­mal­la on ra­ken­net­tu ham­pun kui­dut­ta­mi­seen tar­koi­tet­tu­ja lait­teis­to­ja en­nen­kin. Uut­ta mei­dän lait­teis­tos­sa on sen lii­ku­tel­ta­vuus ja ke­vät­kor­ja­tun raa­ka-ai­neen mah­dol­lis­ta­ma ai­em­paa ke­vy­em­pi ja ener­gi­a­te­hok­kaam­pi kui­du­tus­tek­no­lo­gia.

– Kun käy­te­tään lii­ku­tel­ta­vaa lait­teis­toa, raa­ka-ai­neen kul­je­tus­kus­tan­nuk­set las­ke­vat. Ke­vyt­tä hamp­pua ei tar­vit­se kul­jet­taa ras­kail­la ajo­neu­voil­la pai­kas­ta toi­seen. Täl­lä het­kel­lä vil­je­ly­so­pi­muk­sia teh­dään Kes­ki-Kar­ja­lan li­säk­si Var­si­nais-Suo­mes­sa ja Hä­mees­sä.

– Vil­je­ly­maat ja tuo­tan­to si­joit­tuu useil­le alu­eil­le. Näin tar­jo­taan työ­tä ja toi­meen­tu­loa myös har­vaan asu­tul­le maa­seu­dul­le.

Kui­tu­ham­pun vil­je­ly kan­nat­taa

Ko­e­vil­jel­mil­lä kas­vaa täl­lä het­kel­lä nel­jää eri kui­tu­hamp­pu­la­ji­ket­ta. La­jik­keet ovat EU:n hy­väk­sy­miä, ei­kä niil­lä ole päih­dyt­tä­viä vai­ku­tuk­sia. Kui­tu­ham­pun kas­va­tus oi­keut­taa nor­maa­lei­hin vil­je­ly­tu­kiin.

– Kui­tu­hamp­pu tuot­taa Suo­mes­sa sa­man­lai­sia sa­to­ja kuin ete­läi­sem­mis­sä mais­sa. MTT:n ko­e­vil­jel­mil­lä on pääs­ty use­a­na vuo­te­na 14 ton­nin kui­va-ai­ne­sa­toi­hin heh­taa­ril­la, ja laa­jem­mil­la­kin vil­jel­mil­lä kes­ki­mää­räi­nen sato on nous­sut kah­dek­san ton­nin tie­tä­mil­le.

– Mak­sam­me vil­je­li­jöil­le paa­la­tus­ta ham­pus­ta 100-150 eu­roa ton­nil­ta, mikä te­kee ham­pus­ta erit­täin kil­pai­lu­ky­kyi­sen kas­vin, Neu­vo pai­not­taa.

Juu­ris­to hoi­taa maan­pa­ran­nuk­sen

Hamp­pu on myös hyvä vuo­ro­vil­je­ly- ja maan­pa­ran­nus­kas­vi.

– Kui­tu­ham­pun juu­ris­to tun­keu­tuu sy­väl­le ja kuoh­keut­taa te­hok­kaas­ti maa­ta nos­ta­en ra­vin­tei­ta seu­raa­van vil­je­ly­kas­vin käy­tet­tä­väk­si. Isot leh­det tip­pu­vat syk­syn ja tal­ven ai­ka­na maa­han li­sä­ten elo­pe­räi­sen hu­muk­sen ja pie­ne­li­öi­den mää­rää.

– Mm. vil­jan on to­det­tu tuot­ta­van 10–25 % pa­rem­man sa­don kui­tu­ham­pun jäl­keen. Kui­tu­hamp­pu pys­tyy hyö­dyn­tä­mään or­gaa­ni­set­kin lan­noit­teet te­hok­kaas­ti.

– Yh­ti­öm­me so­pi­mus­vil­je­li­jöi­den ku­lu­ra­ken­net­ta py­ri­tään­kin ke­ven­tä­mään yh­teis­työl­lä suo­ma­lais­ten bi­o­kaa­su­lai­tos­ten kans­sa, joi­den mä­dä­tys­jään­nök­ses­tä pro­ses­soi­tu­ja lan­noit­tei­ta tar­jo­taan jopa mak­sut­ta vil­je­li­jöi­den käyt­töön.

– Itä-Suo­men yli­o­pis­ton, Ka­re­lia am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun ja ki­tee­läi­sen Bi­o­kymp­pi Oy:n te­ke­mien lan­noi­te­ko­kei­den alus­ta­vat tu­lok­set to­den­ta­vat lan­noit­tei­den so­vel­tu­van ham­pul­le eri­no­mai­ses­ti., Mik­ko Neu­vo sel­vit­tää.

Ke­vät­kor­juu on mer­kit­tä­vä kil­pai­lu­e­tu

Kui­tu­hamp­pu on kas­vi, joka kor­ja­taan pel­loil­ta vas­ta seu­raa­va­na ke­vää­nä. Tal­ven ai­ka­na hamp­pu kui­vuu ja sen kui­tuo­sa ir­to­aa kas­vin puu­mai­ses­ta var­res­ta.

– Ke­vät­kor­juu on meil­le mer­kit­tä­vä kil­pai­lu­e­tu. Suo­mes­sa hamp­pua ei tar­vit­se erik­seen kui­va­ta, ku­ten Kes­ki- ja Ete­lä-Eu­roo­pas­sa. Ke­säl­lä kas­va­tet­tu sato odot­taa nyt pel­loil­la. Se ke­rä­tään maa­lis­kuun lo­pun ja ke­sä­kuun alun vä­lil­lä.

– Tänä vuon­na pel­to­ja on yh­teen­sä 15 paik­ka­kun­nal­la. Vuo­teen 2016 men­nes­sä ta­voit­tee­na on nel­jä vil­je­ly­kes­kit­ty­mää ja noin 1 000 heh­taa­rin vil­je­ly­pin­ta-ala.

Hamp­pu­kui­vik­keel­la kor­va­taan tur­vet­ta

Kui­tu­ham­pun puu­mai­ses­ta osas­ta, eli päis­tä­rees­tä, val­mis­te­taan laa­du­kas­ta eläin­kui­vi­ket­ta, jota voi­daan käyt­tää pait­si he­vos- ja kar­ja­ti­loil­la, myös pie­ne­läin­kui­vik­kee­na.

– Hamp­pu­pel­le­tin kui­vi­ke­o­mi­nai­suu­det ovat eri­no­mai­set, ei­kä sen tuo­tan­toon lii­ty tur­ve­tuo­tan­non kiis­tel­ty­jä ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia. Vaih­to­eh­toi­sil­le, eko­lo­gi­sil­le ja laa­duk­kail­le kui­vi­ke­ma­te­ri­aa­leil­le on ky­syn­tää, jo­ten poik­keuk­sel­li­sen sa­toi­san kui­tu­ham­pun vil­je­ly eläin­kui­vik­keek­si on kan­nat­ta­vaa pait­si ta­lou­del­li­ses­ti myös ym­pä­ris­tön kan­nal­ta.

– Hamp­pu­kui­vik­keen etu­ja ovat mm. sen op­ti­maa­li­nen imu­te­ho, pö­ly­ä­mät­tö­myys, peh­meys, pH-neut­raa­lius, riit­toi­suus ja kä­sit­te­lyn help­pous.

– Hamp­pu­kui­vi­ke imee mo­nin­ker­tai­sen mää­rän kos­teut­ta ver­rat­tu­na puu­pe­räi­siin kui­vik­kei­siin, jo­ten sen käy­töl­lä sääs­te­tään työ­voi­ma-, kul­je­tus- ja va­ras­toin­ti­kus­tan­nuk­sis­sa, Neu­vo lu­et­te­lee.

Yri­tys­ten ja kor­ke­a­kou­lu yh­teis­työs­sä

– Pa­rin en­sim­mäi­sen vuo­den ai­ka­na kes­ki­tym­me ke­hi­tys­työ­hön ja vil­je­li­jä­ver­kos­ton ra­ken­ta­mi­seen. Olen las­ke­nut, et­tä jo pelk­kä kui­vi­ke­tuo­tan­to kan­nat­tai­si. Ha­lu­am­me sil­ti täh­dä­tä myös kui­tu­mark­ki­noil­le, Neu­vo poh­tii.

– Yk­si­tyi­sel­lä puo­lel­la on he­rän­nyt run­saas­ti kiin­nos­tus­ta hamp­pu­kui­tua koh­taan. Eu­roo­pan au­to­te­ol­li­suus on jo pit­kään kor­van­nut me­tal­le­ja ja muo­ve­ja eko­lo­gi­sem­mal­la hamp­pu­kui­dul­la. Sik­si luon­non­kui­tu­jen ky­syn­tä näyt­tää ole­van voi­mak­kaas­sa kas­vus­sa. Mm. tun­net­tu­ja säh­kö­au­to­ja on ke­ven­net­ty val­mis­ta­mal­la sen ovi­pa­nee­lit ham­pus­ta.

– Suo­mes­sa hamp­pu­kui­tua suun­ni­tel­laan käy­tet­tä­väk­si mm. de­sign-huo­ne­ka­lu­jen ja eris­te­ma­te­ri­aa­lien raa­ka-ai­nee­na. Hamp­pu­kui­dun käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sia puu­kui­tu­le­vy­jen lu­ji­te­ma­te­ri­aa­li­na ja ruis­ku­va­let­ta­vien bi­o­kom­po­siit­tien raa­ka-ai­nee­na sel­vi­te­tään yh­des­sä suo­ma­lais­ten tut­ki­mus­lai­tos­ten kans­sa.

Tuo­mo Flink­man

Lisää aiheesta

Kysely