Jär­ven­tauk­sen Seu­ra­pir­tin kah­vi­on Ke­sää ja kis­so­ja-näyt­te­lyn tai­tei­li­ja on 11-vuo­ti­as Hil­ja Rau­ti­ai­nen, joka voi­si piir­tää vaik­ka koko päi­vän.

Mitä kaik­kea kuu­lui­kaan Nie­mi­sen tii­li­teh­taan his­to­ri­aan? Mis­sä si­jait­si ai­koi­naan tu­li­tik­ku­teh­das Ra­ja­se­läs­sä? Tie­sit­kös, et­tä Nie­mi­sen tii­li­teh­taan ran­ta oli jo mää­rät­ty eva­kuo­in­ti­pai­kak­si, jos sota-ai­kaan oli­si ky­lä­läi­sil­le läh­tö tul­lut evak­koon? Nämä ja muut pai­kal­lis­his­to­ri­aan liit­ty­vät ky­sy­myk­set nou­si­vat esil­le kun Nie­mi­sen ur­hei­lu­ta­lol­la vie­tet­tiin Kes­ki-Kar­ja­lan ky­lien ta­ri­nat-hank­keen ti­lai­suut­ta.

Tans­si­tai­tei­li­ja, ba­let­ti­tans­si­ja Tuu­li-Maa­ria Lou­hen­sa­lo-Lindst­röm toi Toh­ma­jär­ven tai­tei­li­ja­re­si­dens­si­vie­rai­lul­laan To­mus­ta tai­vaan­ran­taan -ni­mi­sen tans­sie­si­tyk­sen­sä Toh­ma­jär­ven kirk­koon. Hel­tei­se­nä ke­sä­kuun il­ta­na esi­tys­tä saa­pui seu­raa­maan run­sas jouk­ko tai­teen ys­tä­viä.

Ri­äk­ky­e­tat­te­rin An­na mul­le täh­ti­tai­vas-näy­tel­män työs­tä­mi­nen on an­ta­nut am­men­net­ta­vaa pit­käk­si ai­kaa Hel­mi Lin­nos­mal­le ja Toni Rii­hi­luo­mal­le.

Sai­maan saa­ris­ton ke­hit­tä­mi­syh­dis­tys juh­lii elo­kuus­sa kym­me­net­tä toi­min­ta­vuot­taan.

Rääk­ky­läs­sä Kult­tuu­ri­ko­ti Vil­la Ruu­su­las­sa jo 15. ker­taa jär­jes­tet­tä­vä las­ten ja nuor­ten mu­siik­ki­lei­ri Ruu­su­la Fol­kis­sa soit­ta­mi­sen sa­loi­hin Pii­mä­lah­del­la pe­reh­tyy ku­lu­val­la vii­kol­la 21 eri-ikäis­tä soit­ta­jaa.

Jaz­z­ki­ta­ris­ti ja sä­vel­tä­jä Mat­hi­as Sand­berg, "The Doc­tor", saa­puu ke­sä­kui­sel­la Suo­men kier­tu­eel­laan Toh­ma­jär­ven Si­vis­tys­kes­kus Ah­joon ke­sä­kuun vii­mei­se­nä tiis­tai­na. Sand­berg kuu­luu maam­me ak­tii­vi­sim­piin jaz­z­muu­si­koi­hin, jota on ku­vat­tu ame­rik­ka­lai­ses­sa Jaz­ziz Ma­ga­zi­ne -leh­des­sä yh­dek­si Suo­men par­hai­ten var­jel­luis­ta sa­lai­suuk­sis­ta.

Jo­en­suun or­to­dok­si­sen seu­ra­kun­nan uu­sin py­häk­kö on Ki­teen kes­kus­tas­sa si­jait­se­va kirk­ko, joka val­mis­tui vuon­na 1998. Sen vih­ki py­hään käyt­töön­sä Suo­men or­to­dok­si­sen kir­kon pää­mies, ark­ki­piis­pa Jo­han­nes Hel­lun­tai­na 2000. By­sant­ti­lais­ta ark­ki­teh­tuu­ria edus­ta­van kir­kon on suun­ni­tel­lut ark­ki­teh­ti Sirk­ka Sort­ti. Kau­nis kirk­ko on omis­tet­tu py­hän Nek­ta­ri­os Egi­na­lai­sen muis­tol­le. Seu­raa­vas­sa luon­neh­di­taan ly­hy­es­ti Py­hän Nek­ta­ri­ok­sen elä­män­vai­hei­ta.

Ra­dio- ja te­le­vi­si­o­juon­ta­ja­na tun­ne­tun Sami Ku­ro­sen ma­ku­mat­ka Poh­jois-Kar­ja­las­sa-oh­jel­ma al­kaa en­si vii­kon kes­ki­viik­ko­na.

Ke­sä­lah­den kult­tuu­ri­seu­ra ja So­vin­to­la-yh­dis­tys isän­nöi­vät So­vin­to­las­sa ku­lu­van vii­kon tiis­tai­na kan­sain­vä­lis­tä raa­tia.

Tu­le­va­na tiis­tai­na on Ha­vo­lan ke­sän kon­sert­tien sar­jas­sa kuul­ta­vis­sa har­vi­nais­ta herk­kua, kun sa­liin as­te­lee jo­en­suu­lai­nen Tor­vi­seit­sik­ko Pie­li­nen. Ko­koon­pa­noon kuu­lu­vat poh­jois­kar­ja­lai­set am­mat­ti­muu­si­kot Vil­le Kar­ja­lai­nen, Es-kor­net­ti, Jou­ni Ar­po­nen, 1. Bb-kor­net­ti, Sami Haa­ra­nen, 2. Bb-kor­net­ti, Pert­ti Vat­tu­lai­nen, Es-alt­to­tor­vi, Jark­ko Mus­to­nen, Bb-te­no­ri­tor­vi, Ilk­ka Karp­pa­nen, Bb-ba­ri­to­ni­tor­vi ja Ari Var­pu­la, Es-tuu­ba. Yh­tye on pe­rus­tet­tu 2020, ja se on kon­ser­toi­nut muun mu­as­sa Liek­san Brahe-sa­lis­sa, Jo­en­suun kau­pun­gin Kult­tuu­ri­tup­sah­duk­sis­sa sekä Jo­en­suun Mu­siik­ki­tal­ves­sa.

Läm­min­hen­ki­siä tai­de­näyt­te­lyn ava­jai­sia vie­tet­tiin sun­nun­tai­na 19.6. Mei­jän Kam­ma­rin ylä­ker­ras­sa ole­vas­sa näyt­te­ly­ti­las­sa, jos­sa tai­de on hel­pos­ti lä­hes­tyt­tä­vää. Näyt­teil­lä on mo­ni­puo­li­nen ko­ko­el­ma kol­mel­ta tai­tei­li­jal­ta. Yh­dis­tä­vä te­ki­jä on si­dos paik­ka­kun­taan: lä­hi­tai­teek­si­kin sitä voi ni­mit­tää. Tek­nii­koil­taan, ma­te­ri­aa­leil­taan ja ai­heil­taan työt taas poik­ke­a­vat toi­sis­taan täy­sin.

Li­ons-aa­te le­vi­si Ame­ri­kas­ta Suo­meen v. 1950, jol­loin en­sim­mäi­nen klubi pe­rus­tet­tiin Hel­sin­kiin. Poh­jois-Kar­ja­lan en­sim­mäi­nen klubi LC Jo­en­suu pe­rus­tet­tiin 30.1.1955. No­pe­as­ti aa­te le­vi­si Liek­san ja Nur­mek­sen kaut­ta Ki­teel­le­kin.

Kuk­ki­va luon­to Toh­ma­jär­ven tai­tei­li­ja­re­si­dens­sin ja Ny­ma­nin ta­lon ym­pä­ril­lä on hur­man­nut vie­rai­li­jan. Eli­na Hir­vo­nen on kir­jai­li­ja, toi­mit­ta­ja ja do­ku­men­ta­ris­ti, ja hän on tul­lut Toh­ma­jär­ven pääs­täk­seen pe­ril­le Kat­ri He­le­nan lap­suus- ja nuo­ruus­vuo­sien mil­jöös­tä. Hän ky­se­lee ra­ken­nus­ten his­to­ri­as­ta, ai­van kuin oli­si ai­em­min­kin vie­rail­lut paik­ka­kun­nal­la, vaik­ka näin ei ole.

Toh­ma­jär­vel­le ri­pus­te­taan en­si vii­kol­la uu­det ke­sä­vii­rit lie­hu­maan Kat­ri He­le­nan rai­til­le.

Sa­tut­ko tie­tä­mään, mikä on kat­su­ra. Ki­tee­läi­nen Han­nu Ho­lo­pai­nen tie­tää. Sel­lai­nen kas­vaa hä­nen pi­ha­pii­ris­sään.

Poh­jois-Kar­ja­lan maa­kun­ta­liit­to on va­lin­nut kym­me­nen kult­tuu­ri­toi­mi­jaa to­teut­ta­maan maa­kun­ta­päi­vän ta­pah­tu­mia elo­kuun jäl­ki­puo­lis­kol­la. Ta­pah­tu­mien jär­jes­tä­jiä ha­et­tiin tou­ko­kuus­sa ns. kään­tei­sel­lä kil­pai­lu­tuk­sel­la. Tänä vuon­na tu­et­tu­jen ta­pah­tu­mien mää­rä on pie­nem­pi kuin edel­lis­vuo­si­na, mut­ta ta­pah­tu­maa koh­den myön­net­tä­vä tuki suu­rem­pi.

Avoi­met Ky­lät -päi­vä jär­jes­te­tään tu­le­va­na lau­an­tai­na 11. ke­sä­kuu­ta. Jo kah­dek­sat­ta ker­taa vie­tet­tä­vä Avoi­met Ky­lät-päi­vä on val­ta­kun­nal­li­nen ta­pah­tu­ma­päi­vä, jol­loin sa­dat ky­lät ym­pä­ri Suo­men kut­su­vat tu­tus­tu­maan toi­min­taan­sa ja jär­jes­tä­vät ta­pah­tu­mia. Päi­vän ta­voit­tee­na on li­sä­tä ky­lä­toi­min­nan tun­net­tuut­ta ja esi­tel­lä ky­lien mo­ni­puo­lis­ta toi­min­taa.

Ho­vin­tien var­rel­la si­jait­se­va vaa­lea maa­lais­ta­lo on yk­si kau­pun­gin van­him­mis­ta ra­ken­nuk­sis­ta. Ti­lan his­to­ri­aa tun­ne­taan 1700-lu­vul­le saak­ka, ja sen mais­ta on vuo­sien saa­tos­sa loh­kot­tu tont­te­ja niin yk­si­tyis­ten kuin kun­nan­kin käyt­töön.

Vii­me vii­kon kes­ki­viik­ko­na Pu­hok­sen kou­lun sir­kus­ker­ho esit­te­li tai­to­jaan, hie­nos­sa, oi­kein kut­su­vie­rail­le tar­koi­te­tus­sa näy­tök­ses­sään. Kut­su­vie­rai­na oli pääs­syt kou­lun hen­ki­lö­kun­taa, reh­to­ri, pu­hok­sen päi­vä­ko­ti­lai­sia sekä kau­pun­gin edus­ta­jia ja pai­kal­lis­leh­den toi­mit­ta­ja. Mehu- ja kek­si­tar­joi­lun jäl­keen vie­raat pää­si­vät naut­ti­maan oh­jel­mas­ta.

Kult­tuu­ris­ta hy­vin­voin­tia Poh­jois-Kar­ja­laan-pi­lot­ti toi rääk­ky­lä­läi­sil­le yh­dis­tys­toi­mi­joil­le kult­tuu­rin kei­no­ja toi­min­ta­ta­voik­si ja jär­jes­töis­sä hyö­dyn­net­tä­vik­si. Pi­lo­tin ra­hoit­ta­ja­na toi­mii Poh­jois-Kar­ja­lan maa­kun­ta­lii­ton Kult­tuu­ris­ta hy­vin­voin­tia Poh­jois-Kar­ja­laan -han­ke ja yh­teis­työ­kump­pa­ni­na Poh­jois-Kar­ja­lan So­si­aa­li­tur­va­yh­dis­tys ry:n Ar­mi-han­ke.

Kun­nan­hal­li­tus myön­si Rääk­ky­lä Folk ry:lle 1 500 eu­ron tuen Ki­hauk­sen mark­ki­noin­ti­kus­tan­nuk­siin.

Kun Po­li­na Kuz­net­so­va, 32, vie­lä asui Val­ko-Ve­nä­jäl­lä, hän pel­kä­si esi­mer­kik­si sitä, et­tä hä­nen lap­sen­sa käyt­täi­si­vät kou­lus­sa Uk­rai­nan ta­pah­tu­mis­ta sa­naa ”sota”. Hän oli jo en­nes­tään tark­kai­lun alai­se­na, kos­ka oli ot­ta­nut osaa mie­le­no­soi­tuk­siin.

90 vuot­ta täyt­tä­vä Ki­teen seu­ra­kun­nan kirk­ko­kuo­ro juh­lis­ti vuo­si­kym­me­ni­ään vii­me sun­nun­tai­na pi­de­tys­sä ju­ma­lan­pal­ve­luk­ses­sa yh­des­sä lau­lu­ryh­mä Lee­nan En­ke­lien ja lap­si­kuo­ro­lais­ten kans­sa. Kuo­ron ke­vään vii­mei­sen ko­koon­tu­mi­sen oh­jel­maan kuu­lui juh­la­lou­nas ja an­si­o­merk­kien jako. Kuo­ro juh­li 90 vuot­taan ker­taal­leen jo pal­mu­sun­nun­tai­na Ki­teel­lä toi­mi­vien kuo­ro­jen kans­sa pi­de­tys­sä yh­tei­ses­sä kon­ser­tis­sa.

Ki­teel­lä asu­tus­ta on ol­lut, to­sin al­kuun hy­vin har­va­lu­kui­se­na, ki­vi­kau­del­ta läh­tien. Rau­ta­kau­del­la seu­dul­la liik­ku­nut väki koos­tui kam­pa­ke­raa­mi­ses­ta vä­es­tös­tä ja met­sä­lap­pa­lai­sis­ta, kun­nes sit­tem­min kar­ja­lai­set asut­ta­jat tu­li­vat paik­ka­kun­nal­le jää­däk­seen. Sa­lo­seu­duil­la met­säs­tel­lei­den erä­mies­ten jäl­keen vuo­ros­sa oli­vat kas­kea polt­ta­vat uu­di­sa­suk­kaat ja Ki­teen py­sy­vä asu­tus syn­tyi kes­ki­a­jan lo­pul­la. Var­hai­sim­mat mer­kit maan­vil­je­lyk­ses­tä ajoit­tu­vat 1400-lu­vun al­ku­puo­lel­la. Lap­pa­lais- ja kar­ja­lais­kau­den ker­ros­tu­mat luon­nos­sa ovat vä­häi­siä ja enim­mäk­seen sat­tu­mal­ta maas­tos­ta löy­det­ty­jä esi­nei­tä.

Ki­teen Evan­ke­li­sel­la Kan­sa­no­pis­tol­la on mie­len­kiin­tois­ta näh­tä­vää ja ko­et­ta­vaa tu­le­va­na vii­kon­lop­pu­na. Sen li­säk­si, et­tä opis­tol­la vie­te­tään hen­gel­lis­tä vii­kon­lop­pua on siel­lä myös kak­si­päi­väi­nen Avoi­mien ovien vii­kon­lop­pu.

Kir­ja­kar­ne­vaa­li on koko per­heen iloi­nen kult­tuu­ri­fes­ti­vaa­li, joka jär­jes­te­tään Ke­sä­lah­del­la ja Ki­teel­lä 27.5.–28.5. Kos­ka koh­de­ryh­mä­nä ovat eri­tyi­ses­ti lap­set ja nuo­ret, toi­min­ta suun­na­taan per­jan­tai­na kou­luil­le. Ta­pah­tu­man kes­kus­paik­ka­na on kult­tuu­ri- ja mat­kai­lu­kes­kus So­vin­to­la Ke­sä­lah­del­la sekä Ki­tee­sa­li Ki­teel­lä.

Riit­ta Ha­ku­li­nen kiin­nos­tui Ki­teen Kei­sa­rin­ku­jan his­to­ri­as­ta jo muu­tet­tu­aan ”ku­jal­le” asu­maan 16 vuot­ta sit­ten. Kol­men ki­lo­met­rin pi­tui­nen, vuon­na 1937 val­mis­tu­nut tie kaik­ki­ne si­vu­haa­roi­neen si­säl­tää mo­nen mon­ta ta­ri­naa, joi­ta Riit­ta on ke­rän­nyt tal­teen.

Toh­ma­jär­ven kun­ta­kes­kuk­ses­sa Ke­mies­sä kes­kei­sel­lä pai­kal­la ul­jaas­ti sei­so­va kel­tai­nen talo, van­ha Kun­nal­lis­ta­lo, ja­kaa aja­tuk­sia. Osan mie­les­tä ru­mi­lus jou­tai­si maan ta­sal­le, kun taas toi­set ha­lu­ai­si­vat kun­nos­taa his­to­ri­al­li­sen maa­mer­kin vii­mei­sen pääl­le.

Ki­teen nel­jän­nen kir­kon ra­ken­ta­mi­nen sai al­kun­sa ke­säl­lä 1876, kun sa­mal­la pai­kal­la ol­lut, vuon­na 1761 ra­ken­net­tu Ul­riik­ka Ele­o­noo­ran kirk­ko pa­loi. Pie­ta­rin leh­den seu­raa­va­na päi­vä­nä kir­joit­ta­man ar­tik­ke­lin mu­kaan vain kel­lo­ta­pu­li jäi pa­la­mat­ta. Ar­tik­ke­lin tie­to­jen mu­kaan palo sai al­kun­sa tu­pak­ka­pii­pus­ta.

Arp­pen­tien ku­pees­sa si­jait­se­va Toh­to­ri­la, joka myös Ti­kan ti­la­na tun­ne­taan, on yk­si Ki­teen kes­kus­tan mer­kit­tä­vim­mis­tä his­to­ri­al­li­sis­ta ra­ken­nuk­sis­ta.

Van­hin säi­ly­nyt asuin­ta­lo Ki­teen­tien var­rel­la on lii­ken­neym­py­rän ku­pees­sa si­jait­se­van Win­te­rin talo, jon­ka al­ku­tai­val kie­tou­tuu pos­ti­lai­tok­sen ran­tau­tu­mi­seen Ki­teel­le.

Kes­kei­sel­lä pai­kal­la kir­kon­ky­läs­sä si­jait­se­val­la Kin­nu­lan ti­lal­la on pit­kä his­to­ria, jota tun­ne­taan 1600-lu­vul­le saak­ka.

Suo­men tun­ne­tuim­piin TV- ja ra­di­o­juon­ta­jiin kuu­lu­va Sami Ku­ro­nen tu­tus­tuu Poh­jois-Kar­ja­lan mat­kai­lu­koh­tei­siin ja ma­kui­hin uu­des­sa Sami Ku­ro­sen ma­ku­mat­ka Poh­jois-Kar­ja­las­sa -TV-oh­jel­mas­sa.

Sai­maan alu­ees­ta on ke­hit­ty­mäs­sä yk­si Eu­roo­pan ruo­ka- ja kult­tuu­ri­mat­kai­lun kes­kus, sil­lä alue ha­kee Eu­ro­pe­an Re­gi­on of Gast­ro­no­my -tit­te­liä vuo­del­le 2024. Eu­ro­pe­an Re­gi­on of Gast­ro­no­my Sai­maa Ma­na­ge­ment Pro­ject 2022-2023 -hank­keen han­ke­joh­ta­ja Sari Kaa­si­nen kä­väi­si Ki­teen Koi­vi­kol­la jär­jes­te­tys­sä ruo­ka-, mat­kai­lu- ja kult­tuu­ri­toi­mi­joi­den ta­paa­mi­ses­sa ker­to­mas­sa hank­kees­ta enem­män.

Liek­sa­lai­nen Kris­tii­na So­ti­ri­ou tar­joi­lee Ki­teen kir­joit­ta­ja­yh­dis­tys Mart­van vie­raa­na Ka­ra­mel­le­ja Vä­li­me­rel­tä Ki­tee­sa­lis­sa sun­nun­tai­na 15. tou­ko­kuu­ta. Ka­ra­mel­lit si­säl­tä­vät Kris­tii­nan pi­a­no­sä­es­tyk­sel­lä esit­tä­miä tul­kin­to­ja ke­väi­sis­tä rans­ka­lai­sis­ta, es­pan­ja­lai­sis­ta, ita­li­a­lai­sis­ta ja kreik­ka­lai­sis­ta lau­luis­ta sekä ot­tei­ta hä­nen kir­joit­ta­mis­taan te­ok­sis­ta maus­tet­tu­na te­os­ten syn­ty­ta­ri­noil­la.

– Taas­han myö ta­vat­tiin, oli­si­vat toh­ma­jär­ve­läi­set Mai­ja Aal­to­nen ja Ol­li Pu­rus­kai­nen voi­neet sa­noa näh­des­sään toi­sen­sa vii­me syk­sy­nä Pet­ra­vaa­ran kan­kaal­la.

Rääk­ky­läs­tä ko­toi­sin ole­van va­lo­ku­vaa­ja Vil­le Leh­vo­sen va­lo­ku­va­näyt­te­ly on esil­lä Ou­lus­sa tou­ko­kuun lop­puun saak­ka. Ko­ko­nai­suu­den ku­vat on otet­tu Rääk­ky­läs­sä.

Tai­teen edis­tä­mis­kes­kus Tai­ke ja­koi vii­mei­sim­mäs­sä haus­saan ko­ro­na-apu­ra­ho­ja 30,4 mil­joo­naa eu­roa ja avus­tuk­sia 3,6 mil­joo­naa eu­roa. Tu­kea koh­den­net­tiin tai­tei­li­joil­le sekä tai­teen, kult­tuu­rin ja luo­vien alo­jen am­mat­ti­lai­sil­le eri tuo­tan­to­por­tais­sa. Apu­ra­han tai avus­tuk­sen sai 7 215 ha­ki­jaa, jois­ta kes­ki­kar­ja­lai­sia tai seu­tu­kun­nal­la vai­kut­ta­via oli kah­dek­san.

Sa­tu­jen maa­il­mas­sa: Vä­re­jä, lii­ket­tä, va­lo­jen leik­kiä, jal­ko­jen tö­mi­nää, ryt­me­jä ja jopa ak­ro­ba­ti­aa sai­vat näh­dä ja ko­kea Ves­pe­lin sa­liin ja kat­so­moon tors­tai-il­ta­na saa­pu­neet es­ka­ri­lais­ten ja vis­ka­ri­lais­ten lä­hei­set. Me­nos­sa on var­hais­kas­va­tus­ryh­mien ke­vät­näy­tös.

Ki­teen kir­jas­ton kaik­ki tuo­lit jou­dut­tiin ko­ko­a­maan kuun­te­li­joi­den al­le, kun Sep­po Sii­ra­lan ko­ko­a­ma muis­tel­ma­te­os Uut­ta ai­kaa ei uh­reit­ta luo­da (Sil­ta­la 2022) jul­kais­tiin 25.4. Kir­ja si­säl­tää hä­nen isoi­sän­sä Mart­ti Sii­ra­lan päi­vä­kir­jat vuo­sil­ta 1914–1918. Mart­ti Sii­ra­la oli hel­sin­ki­läis­ty­nyt lää­kä­ri, jon­ka ke­sä­pai­kas­ta Ki­teel­tä kä­sin kir­joi­te­tun päi­vä­kir­jan si­vut löy­tyi­vät.

Toh­ma­jär­ven lu­ki­on wan­hat loi­vat iloi­sen ja läm­min­hen­ki­sen tun­nel­man Wärt­si­lä-sa­liin per­jan­tain tans­sie­si­tyk­sis­sään. Toh­ma­jär­vel­lä­kin ko­ro­na­ra­joi­tuk­set siir­si­vät tans­se­ja hel­mi­kuul­ta tou­ko­kuul­le.