Jou­lun ai­koi­hin on hyvä py­säh­tyä miet­ti­mään pe­rin­tei­tä ja sii­hen liit­ty­vää ko­ti­seu­tu­työ­tä. Ko­ti­seu­tu­työ on toi­min­taa, joka vah­vis­taa pai­kal­li­si­den­ti­teet­tiä ja yh­teen­kuu­lu­vuut­ta. Se si­säl­tää kult­tuu­ri­pe­rin­nön vaa­li­mis­ta, pai­kal­lis­his­to­ri­an tut­ki­mis­ta ja yh­tei­söl­lis­ten ta­pah­tu­mien jär­jes­tä­mis­tä ja osal­lis­tu­mis­ta nii­hin.

Pari viik­koa sit­ten jul­kais­tiin uu­det kan­sal­li­set ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­set. Tär­keim­pä­nä nou­si esiin suo­si­tus luo­pua pro­ses­soi­duis­ta elin­tar­vik­keis­ta ja eri­tyi­ses­ti leik­ke­leis­tä. Ylei­ses­ti pa­hek­sut­tiin sitä, et­tä nyt yri­te­tään vie­dään mak­ka­rat­kin suus­ta.

Olen kyl­läs­ty­nyt pe­rin­tei­siin jou­lu­lau­lui­hin. Huo­ma­sin asi­an tänä vuon­na, kun lai­na­sin puo­li­va­hin­gos­sa Ki­teen kir­jas­tos­ta Bac­hin Jou­luo­ra­to­ri­on. Malt­ta­mat­to­ma­na lai­toin CD:n soit­ti­meen heti kir­jas­ton park­ki­pai­kal­la. Au­ton täyt­ti juh­la­va ba­rok­ki­tun­nel­ma. Tie­sin heti, et­tä kuun­te­len tätä mie­luum­min kuin Jou­lun kel­lo­ja tai Kul­ku­sia.

Oma­lää­kä­ri­jär­jes­tel­män ke­hit­tä­mi­nen on otet­tu vii­me­ai­koi­na myös kan­sal­li­ses­ti ta­voi­tel­ta­vak­si asi­ak­si. Eh­do­tus­ta tu­li­si kui­ten­kin ke­hit­tää pi­dem­mäl­le, ko­ko­nais­val­tai­sek­si per­he­lää­kä­ri­jär­jes­tel­mäk­si, joka si­säl­tää pit­kä­jän­tei­sen hoi­to­suh­teen li­säk­si myös po­ti­laan per­heen huo­mi­oi­mi­sen ja mo­ni­am­ma­til­li­sen työ­ot­teen. Per­he­lää­kä­ri­jär­jes­tel­mä on per­hei­den ym­pä­ril­le koot­tu­ja tii­me­jä, jo­hon kuu­luu oma­hoi­ta­ja, so­si­aa­li­työn­te­ki­jä, fy­si­o­te­ra­peut­ti ja mie­len­ter­veys­hoi­ta­ja. Tii­min tu­li­si hoi­taa myös suun­ter­vey­den­huol­to.

Omaa elä­mään­sä toi­sel­la paik­ka­kun­nal­la ra­ken­ta­van lap­sen van­hem­pa­na tu­lee poh­dit­tua pal­jon it­se­näi­syy­den eri muo­to­ja. Äi­ti­nä mi­nul­la on ol­lut yk­si, mel­ko yk­sin­ker­tai­nen ta­voi­te: et­tä lap­ses­ta­ni kas­vai­si toi­set huo­mi­oi­va hyvä ih­mi­nen, joka te­kee roh­ke­as­ti omia rat­kai­su­jaan ja kan­taa niis­tä myös vas­tuun.

Maan hal­li­tuk­sen bud­jet­tie­si­tys vuo­del­le 2025 vah­vis­taa jo hal­li­tu­soh­jel­mas­ta syn­ty­nyt­tä mie­li­ku­vaa ää­ret­tö­män ko­van, ja osin sää­li­mät­tö­män lin­jan jat­ku­mi­ses­ta en­si vuon­na.

Syys­ko­kouk­seen­sa ko­koon­tu­nut Elä­ke­lii­ton liit­to­val­tuus­to esit­tää kan­na­no­tos­saan huo­len­sa ikään­ty­nei­den hei­ken­ty­nees­tä luot­ta­muk­ses­ta yh­teis­kun­taan.

Vie­täm­me par­hail­laan val­ta­kun­nal­lis­ta omais­hoi­ta­jien viik­koa, jon­ka ta­voit­tee­na on nos­taa esiin omais­hoi­to­a­si­oi­ta ja an­taa omais­hoi­ta­jil­le kuu­lu­va ar­vos­tus. Va­li­tet­ta­vas­ti Poh­jois-Kar­ja­lan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la tämä ar­vos­tus on kau­ka­na to­del­li­suu­des­ta.

Kes­kus­tan Itä-Suo­mi -työ­ryh­mä on pet­ty­nyt hal­li­tuk­sen toi­min­taan Itä-Suo­men hy­väk­si. Vii­me vii­kol­la jul­kis­tet­tiin hal­li­tuk­sen eh­do­tus itäi­sen Suo­men oh­jel­ma­luon­nok­sek­si. Se on hen­gel­tään alu­een on­gel­mia ym­mär­tä­vä, mut­ta konk­reet­ti­set toi­men­pi­teet sekä ai­ka­tau­lu puut­tu­vat.

Tal­vi­mat­kai­lu­tee­maam­me jut­tu­ja juos­tes­sa­ni tuu­mai­lin, mi­ten oma­va­rai­nen alue tal­ven­vie­ton suh­teen Kes­ki-Kar­ja­la on­kaan.

Kii­tos si­nul­le nuo­ri nai­nen neu­vok­kaas­ta toi­min­nas­ta Toh­ma­jär­ven ri­vi­ta­lo­pa­los­sa.

Myrs­kyt ovat muis­tut­ta­neet luon­non­voi­mis­ta. Ai­neel­li­sia va­hin­ko­ja on tul­lut. Eri­lai­set häi­ri­ö­ti­lan­teet ovat tut­tu­ja: Lii­ken­ne on poik­ki tiel­le kaa­tu­neit­ten pui­den vuok­si. Säh­köt voi­vat ol­la poik­ki usei­ta päi­viä. Ve­sik­rii­seis­tä Suo­mes­sa on ko­ke­muk­sia. Ny­kyi­ses­sä maa­il­man­ti­lan­tees­sa häi­ri­ö­ti­lan­tei­ta voi­vat ai­heut­taa myös tie­to­verk­ko­jen kaut­ta huol­toinf­raan koh­dis­tu­vat hyök­käyk­set, jol­loin vai­ku­tuk­set voi­vat ol­la tä­hän as­ti to­tut­tua huo­mat­ta­vas­ti laa­jem­mat.

Ha­lu­an kiit­tää Jaak­ko Kil­pe­läis­tä mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­ses­taan (jul­kais­tu Koti-Kar­ja­lan verk­ko­si­vuil­la 7.11.2024).

Osuus­toi­min­nal­li­nen pank­ki­ryh­mä il­moit­taa tie­dot­tees­saan eri­no­mai­ses­ta tu­lok­ses­ta. Itä­suo­ma­lai­nen osuus­toi­min­nal­li­nen pank­ki va­li­taan Suo­men par­haak­si pan­kik­si.

Po­jal­la oli päi­vä­ko­dis­sa tie­dos­sa luis­te­lua, jo­ten hom­ma­sim­me hä­nel­le vä­li­neet: luis­ti­met, luis­tin­suo­jat ja ky­pä­rän. Ko­ke­muk­ses­ta il­mei­ses­ti ai­na­kin jos­sain mää­rin in­nos­tu­nee­na lap­si il­moit­ti, et­tä hän ha­lu­aa läh­teä os­ta­maan myös mi­nul­le luis­ti­met. Hän suun­nit­te­li, et­tä voi­sin ol­la jääl­lä hä­nen apu­naan har­joit­te­lus­sa.

Las­ten ADHD-di­ag­noo­sien mää­rän no­pea kas­vu on ai­heut­ta­nut kes­kus­te­lua ku­lu­van vuo­den ai­ka­na. Eri­tyi­ses­ti Poh­jois-Kar­ja­las­sa di­ag­noo­sien mää­rä on yleis­ty­nyt mel­koi­sel­la vauh­dil­la. Asi­an vah­vis­ti Siun so­ten ADHD-tie­don il­las­sa ne­o­na­to­lo­gi­an ja las­ten­tau­tien eri­kois­lää­kä­ri Mari Luk­ka­ri­nen, jon­ka mu­kaan 7-12 -vuo­ti­ais­ta poh­jois­kar­ja­lai­sis­ta po­jis­ta 20,3 pro­sen­til­la on ADHD-di­ag­noo­si. Ty­töil­lä luku on 7,7 pro­sent­tia. Kan­sal­li­ses­ti ja kan­sain­vä­li­ses­ti lu­vut liik­ku­vat 5-7 pro­sen­tin tun­tu­mas­sa. Di­ag­noo­sien mää­rän kas­vun vuok­si di­ag­nos­tiik­ka­käy­tän­tei­tä on ryh­dyt­ty ar­vi­oi­maan ja ver­tai­le­maan alu­eel­li­ses­ti.

Poh­jois-Kar­ja­las­sa toi­mii yli 3700 re­kis­te­röi­ty­nyt­tä yh­dis­tys­tä tai jär­jes­töä. Jär­jes­töt li­sää­vät asuk­kai­den hy­vin­voin­tia ja osal­li­suut­ta tar­jo­a­mal­la toi­min­taa ja te­ke­mis­tä, har­ras­tuk­sia, koh­taa­mis­paik­ko­ja sekä oi­kea-ai­kais­ta apua ja tu­kea elä­män eri kään­teis­sä. Jär­jes­töt yl­lä­pi­tä­vät ja edis­tä­vät yh­den­ver­tai­suut­ta ja luot­ta­mu­syh­teis­kun­taa, joka on myös mer­kit­tä­vää kan­sal­li­sen tur­val­li­suu­den kan­nal­ta. Jär­jes­tö­jen kaut­ta vä­lit­tyy ih­mis­ten ää­ni ja ko­ke­muk­set pal­ve­lu­jen ke­hit­tä­mi­seen.

Jä­tin eri­ä­vän mie­li­pi­teen alu­e­val­tuus­ton pää­tök­ses­tä kos­kien Poh­jois-Kar­ja­lan hy­vin­voin­ti­a­lu­een pal­ve­lust­ra­te­gi­aa.

Lin­tu­jen muu­ton ja pe­sin­nän tark­kai­lu on mo­ni­ta­sois­ta toi­min­taa. Ih­mi­nen, jon­ka lin­tu­tun­te­muk­sen taso on luok­kaa va­ris, ha­rak­ka ja pik­ku­lin­tu, saa lin­tu­jen tark­kai­lus­ta sil­mä­ni­loa ja kor­vil­le nau­tin­toa tie­tä­mät­tä sen enem­pää, mitä kat­soo ja kuu­lee. Pit­käl­le eden­nyt har­ras­ta­ja to­te­aa, sel­vit­tää ja yl­lä­pi­tää ti­las­to­ja lin­tu­jen liik­keis­tä ja kan­to­jen suu­ruu­des­ta naut­tien laa­jas­ti luon­nos­ta. Luon­to­har­ras­tus eri muo­dois­saan on saa­nut pa­riin­sa yhä kas­va­van asi­as­ta kiin­nos­tu­neit­ten jou­kon. Ih­mis­ten kiin­nos­tuk­sen kas­va­es­sa myös hei­dän vaa­ti­muk­set asi­al­li­sen inf­ran saa­mi­ses­ta har­ras­tuk­sen tu­ek­si li­sään­ty­vät.

Isä­ni Vei­kon siir­ryt­tyä saat­to­hoi­toon hoi­va­ko­dis­sa syys­kuun en­sim­mäi­sel­lä vii­kol­la, lo­ma­vii­kol­la­ni, aloin kä­si­tel­lä asi­aa. Kos­ka en fluns­san ta­kia pääs­syt hän­tä kat­so­maan, lau­loin hä­nel­le näy­tet­tä­vik­si hen­gel­li­set lau­lut vi­de­ol­le. Seu­raa­val­la vii­kol­la töis­sä yh­te­nä päi­vä­nä mi­nua it­ket­ti ja su­ret­ti, kun ajat­te­lin, kuin­ka kau­he­an elä­män, eten­kin sen al­ku­tai­pa­leil­la lap­sie­vak­ko­na ko­via ko­kien, hän oli jou­tu­nut elä­mään. Sa­ma­na il­ta­na oi­val­sin, et­tä hä­nel­lä­hän oli ol­lut elä­mäs­sään kan­ta­via asi­oi­ta. Oli ol­lut tär­kei­tä ih­mi­siä, jot­ka oli­vat tu­ke­neet hän­tä lap­se­na ja nuo­re­na mie­he­nä, sekä yhä ai­kui­suu­des­sa.

Kar­ja­lai­nen uu­ti­soi 8.10.2024 nä­ky­väs­ti kiin­teis­tö­jen omis­ta­jien vel­voit­tees­ta ra­ken­taa toi­mi­ti­lo­jen­sa park­ki­pai­kal­le säh­kö­au­to­jen la­taus­pis­teen tä­män vuo­den lop­puun men­nes­sä. Asia pe­rus­tuu v.2020 hy­väk­syt­tyyn la­kiin, jota ym­pä­ris­tö­va­li­o­kun­ta huo­lel­la kä­sit­te­li mie­tin­nös­sään. Olin tuol­loin ym­pä­ris­tö­va­li­o­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja. Muis­tan sel­väs­ti tuon asi­an kä­sit­te­lyn ja en­nen kaik­kea va­li­o­kun­nan te­ke­män hy­vän mie­tin­nön ja sii­hen si­säl­ty­vän muu­tok­sen.

To­del­li­sen yrit­te­li­äi­syy­den vii­kon­lop­pu on on­nel­li­ses­ti ta­ka­na ja SM-ral­li­vuo­si 2024 saa­tu pää­tök­seen Ki­teel­lä. Kes­ki-Kar­ja­lan Ur­hei­lu­au­toi­li­jat ot­ti roh­ke­an as­ke­leen. Ta­pah­tu­ma on­nis­tui ja toi po­si­tii­vis­ta nä­ky­vyyt­tä koko paik­ka­kun­nal­le, vaik­ka moot­to­riur­hei­lus­ta ol­tai­siin mitä miel­tä ta­han­sa. Se ei pe­laa, joka pel­kää. Kaik­ki yrit­tä­mi­nen vaa­tii ide­oi­ta ja us­kal­lus­ta.

Lii­ken­teen pääs­töt kat­ta­vat mer­kit­tä­vän osan maam­me hii­li­di­ok­si­di­pääs­töis­tä ja on tär­ke­ää pys­tyä vä­hen­tä­mään näi­tä pääs­tö­jä. Kai­kil­la ei kui­ten­kaan ole va­raa tai muus­ta syys­tä mah­dol­li­suut­ta teh­dä huo­mat­ta­van kal­lis­ta in­ves­toin­tia uu­teen hyb­ri­di- tai täys­säh­kö­au­toon, joka tun­tuu ole­van tänä päi­vä­nä ai­noa laa­jal­ti hy­väk­syt­ty rat­kai­su lii­ken­teen pääs­tö­vä­hen­nyk­siin. Täs­tä syys­tä on ol­ta­va myös vaih­to­eh­toi­sia ta­po­ja vä­hen­tää lii­ken­teen pääs­tö­jä.

Muut­tu­nut tur­val­li­suus­po­liit­ti­nen ym­pä­ris­töm­me ja sul­keu­tu­nut itä­ra­ja ovat to­si­a­si­oi­ta, joil­la on vai­ku­tus­ta elä­mi­sen laa­tuun ja mah­dol­li­suu­teen eri­tyi­ses­ti itäi­ses­sä Suo­mes­sa.

Poh­jois-Kar­ja­lan hy­vin­voin­ti­a­lu­een alu­e­val­tuus­to päät­tää tä­nään ko­kouk­ses­saan hy­vin­voin­ti­a­lu­een pal­ve­lust­ra­te­gi­as­ta. En­sim­mäi­sen ker­ran asi­as­ta pää­tet­tiin jo vii­me ke­sä­nä, kun alu­e­val­tuus­to hy­väk­syi ju­han­nuk­sen al­la pal­ve­lust­ra­te­gi­an ja sii­hen si­säl­ty­neen pal­ve­lu­verk­ko­suun­ni­tel­man. Teh­ty pää­tös tuo­tiin jul­ki­suu­teen yk­si­mie­li­se­nä, mitä se ei kui­ten­kaan ol­lut. Asi­a­koh­das­sa käy­tiin vil­kas­ta kes­kus­te­lua, jon­ka ai­ka­na asi­aa esi­tet­tiin pa­lau­tet­ta­vak­si tu­le­vai­suus­lau­ta­kun­nan val­mis­te­luun, teh­tiin ää­nes­tyk­siin joh­ta­nei­ta muu­to­se­si­tyk­siä ja lo­pul­ta jä­tet­tiin eri­ä­viä mie­li­pi­tei­tä­kin.

Mei­dän per­heen oli­si tar­koi­tus läh­teä koh­ta­puo­liin lo­ma­mat­kal­le, ja pak­kaa­mi­nen­kin al­kaa ol­la jo ajan­koh­tais­ta.

Poh­jois-Kar­ja­lan hy­vin­voin­ti­a­lu­een val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja Mer­ja Mä­ki­sa­lo-Rop­po­nen ko­ros­ti vii­me vii­kol­la Kar­ja­lai­ses­sa jul­kais­tus­sa mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­ses­saan, kuin­ka epä­eet­tis­tä on lu­va­ta kan­sa­lai­sil­le sel­lais­ta, mitä ei voi­da to­teut­taa. Tämä he­rät­tää ky­sy­myk­sen: On­ko epä­eet­tis­tä vaa­tia so­te­pal­ve­lu­ja myös maa­kun­nan reu­na-alu­eil­le pal­ve­lui­den kes­kit­tä­mi­sen si­jaan? On­ko vää­rin vaa­tia, et­tä hy­vin­voin­ti­a­lu­een re­surs­si­pu­la ja­e­taan oi­keu­den­mu­kai­ses­ti koko maa­kun­taan ei­kä sy­sä­tä pien­ten kun­tien ja pi­tä­jien kan­net­ta­vak­si?

Ot­si­kos­sa esi­te­tyn ky­sy­myk­sen ää­rel­le on hyvä py­säh­tyä, sil­lä ai­em­paa use­am­pi ikään­ty­nyt käyt­tää al­ko­ho­lia. Ikään­ty­vä su­ku­pol­vi on elä­nyt sal­li­van ja hu­ma­la­ha­kui­sen al­ko­ho­li­kult­tuu­rin ää­rel­lä nuo­ruut­taan ja ai­kui­suut­taan. Eläk­keel­le jää­mi­nen, elä­män­kump­pa­nin kuo­le­ma tai muu iso elä­män­muu­tos voi joil­la­kin li­sä­tä al­ko­ho­lin käyt­töä.

Mie­len­pa­hoin­voin­ti on li­sään­ty­nyt. Täs­tä tu­lee tie­toa mo­nis­ta eri ka­na­vis­ta. Uu­ti­soi­daan esi­mer­kik­si, et­tä nuor­ten mie­len­ter­vey­son­gel­mat rä­jäh­tä­vät kä­siin. Se on tot­ta, et­tä las­ten ja nuor­ten pa­ris­sa mie­len­ter­vey­son­gel­mat ovat li­sään­ty­neet. Mut­ta niin ne ovat myös muis­sa ikä­luo­kis­sa. Em­me ole Poh­jois-Kar­ja­las­sa täs­sä sen huo­noim­pia. Koko Suo­mes­sa on sama ti­lan­ne.

Au­toin äi­ti­ä­ni saa­maan ai­kaa lää­kä­riin. Jo­no­tin yli tun­nin pu­he­li­mes­sa, se kat­ke­si. Sit­ten kun vii­mein saim­me lu­van ke­la­tak­siin ja Jo­en­suu­hun... noo, hoi­to oli "ota täs­tä bu­ra­naa" ja ta­kas.

Uu­si esi­tys Poh­jois-Kar­ja­lan hy­vin­voin­ti­a­lu­een pal­ve­lust­ra­te­gi­ak­si ja pal­ve­lu­ver­kok­si tu­lee alu­e­val­tuus­ton kä­sit­te­lyyn 9. lo­ka­kuu­ta. Esi­tys on muut­tu­nut ra­jus­ti hal­lin­to-oi­keu­den ku­mo­a­mas­ta, run­sas vuo­si sit­ten hy­väk­sy­tys­tä mal­lis­ta. Muu­tok­set koh­dis­tu­vat eri­tyi­ses­ti pie­nem­mil­le paik­ka­kun­nil­le.

Am­ma­til­li­sel­la kou­lu­tuk­sel­la on mer­kit­tä­vä roo­li Itä-Suo­men elin­voi­man ja osaa­mi­sen ke­hit­tä­mi­ses­sä. Kes­kus­kaup­pa­ka­ma­rin vuon­na 2023 te­ke­män ky­se­lyn mu­kaan pe­rä­ti 82 pro­sent­tia yri­tyk­sis­tä tar­vit­see toi­sen as­teen am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen suo­rit­ta­nei­ta työn­te­ki­jöi­tä, mikä ko­ros­taa sen mer­ki­tys­tä koko Suo­mes­sa. Am­ma­til­li­nen kou­lu­tus ja kor­ke­a­kou­lu­tus tu­ke­vat toi­si­aan luo­den yh­des­sä Itä-Suo­mea hyö­dyt­tä­vän ko­ko­nai­suu­den.

Itäi­sen Suo­men oh­jel­maa ol­laan laa­ti­mas­sa vas­taa­maan alu­een koh­taa­miin eri­tyi­siin haas­tei­siin, ku­ten ta­lou­del­li­seen taan­tu­maan, vä­es­tön vä­he­ne­mi­seen ja nuor­ten pois­muut­toon. Alue kär­sii myös pai­koi­tel­len hei­kos­ta saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta, joka vai­keut­taa lii­ke­toi­min­nan ja mat­kai­lun ke­hit­tä­mis­tä. Li­säk­si kou­lu­tuk­sen ja osaa­van työ­voi­man saa­ta­vuu­den puu­te ra­joit­taa elin­kei­no­e­lä­män ja yri­tys­ten kas­vua ja in­no­vaa­ti­oi­den syn­tyä. Ve­nä­jän sota on tuo­nut mu­ka­naan uu­sia tur­val­li­suus- ja huol­to­var­muus­haas­tei­ta, jot­ka ko­ros­ta­vat en­ti­ses­tään alu­een ke­hit­tä­mis­tar­pei­ta. Nämä haas­teet te­ke­vät vält­tä­mät­tö­mäk­si ke­hit­tää ko­ko­nais­val­tai­sia ja kes­tä­viä rat­kai­su­ja, jot­ka pa­ran­ta­vat Itä-Suo­men elin­voi­maa ja kil­pai­lu­ky­kyä pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä.

Kii­tos Sinä iha­na ja re­hel­li­nen ki­tee­läi­nen, joka löy­sit lom­pak­ko­ni ja pa­lau­tit sen Ku­pi­ai­sen kaup­paan.

Maa­kun­ta­kaa­van 2. vai­he kä­sit­tää ai­heet mai­se­ma ja ener­gia. Kes­ki-Kar­ja­las­sa suun­ni­tel­ma si­säl­tää oi­ke­as­taan vain Ni­vun­gin tuu­li­puis­ton. Hel­pos­ti tu­lee aja­tel­leek­si, et­tä joi­ta­kin pik­ku­myl­ly­jä pys­ty­te­tään kor­peen, mitä sit­ten.

Yh­tei­söl­li­syy­den mer­ki­tys­tä ei ih­mi­sen elä­mäs­sä voi lii­kaa ko­ros­taa. Oi­ke­as­taan koko yh­teis­kun­ta pyö­rii eri­lais­ten jul­kis­ten ja yk­si­tyis­ten yh­tei­sö­jen toi­min­nas­ta.

Sai­maan ka­na­van lii­ken­teen lop­pu­mi­nen oli iso is­ku koko Itä-Suo­men ke­hi­tyk­sen kan­nal­ta. Itäi­sen Suo­men elin­voi­mai­suu­den ja alu­e­ke­hi­tyk­sen tu­ke­mi­sek­si tar­vi­taan­kin nyt Sai­maan ka­na­vaa kor­vaa­via ja Ve­nä­jäs­tä riip­pu­mat­to­mia in­ves­toin­te­ja.

Suo­men luon­non päi­vää vie­tet­tiin elo­kuun lo­pus­sa, mut­ta luon­nos­ta pää­see tääl­lä Itä-Suo­mes­sa naut­ti­maan ai­na. Var­sin­kin näin syk­syi­sin hal­ti­oi­dun mil­tei joka päi­vä uu­del­leen luon­non ih­meis­tä ja sen an­ti­mis­ta.

Hy­vin­voin­ti­a­lu­een uu­si luon­nos pal­ve­lu­ver­kos­ta on teh­ty. Se vai­kut­taa ai­kai­sem­min hy­lä­tyn pal­ve­lu­verk­ko­e­si­tyk­sen ko­pi­ol­ta, vaik­ka­kin kä­sit­teet so­te­kes­kus, so­te­a­se­ma ja sote-pal­ve­lu­pis­te ovat­kin sel­ke­äm­piä ja hel­pom­pia ym­mär­tää.

Tie­sit­te­kö, et­tä suu­rim­man osan maam­me met­sis­tä omis­ta­vat ihan ta­val­li­set per­heet? Tai, et­tä nämä met­sät on mel­kein koko alal­taan va­paa­eh­toi­ses­ti met­sä­ser­ti­fi­oi­tu kes­tä­vyy­den tur­vaa­mi­sek­si? Tie­sit­te­kö, et­tä vii­meis­ten vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na mo­net met­siä ku­vaa­vat in­di­kaat­to­rit ovat men­neet luon­non kan­nal­ta pa­rem­paan suun­taan met­sä­no­mis­ta­jien va­paa­eh­tois­ten luon­to­toi­mien, ku­ten ser­ti­fi­oin­nin an­si­os­ta? Tie­sit­te­kö, et­tä per­he­met­sä­no­mis­ta­jien va­paa­eh­toi­set pa­nos­tuk­set luon­non huo­mi­oi­mi­seen ovat vä­hin­tään usei­ta kym­me­niä mil­joo­nia eu­ro­ja vuo­des­sa? Tie­sit­te­kö ke­tään muu­ta, joka pa­nos­taa yh­tä pal­jon omaa ra­haa luon­non hy­väk­si?

Syk­sy on hyvä ai­ka aloit­taa uu­si har­ras­tus. Meil­tä toi­mi­tuk­ses­ta­kin läh­ti vii­me vii­kol­la kak­si hen­ki­löä pi­la­tes-kurs­sil­le, pää­toi­mit­ta­ja ja minä.

Lii­kun­nan alu­e­jär­jes­töi­nä ha­lu­am­me muis­tut­taa kän­nyk­kä­va­pai­den vä­li­tun­tien mer­ki­tyk­ses­tä kou­lu­ar­jes­sa. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö val­mis­te­lee par­hail­laan hal­li­tu­soh­jel­man mu­kai­ses­ti la­kie­si­tys­tä pu­he­li­men käy­tön ra­joit­ta­mi­ses­ta pe­ru­so­pe­tuk­sen kou­luis­sa sekä lu­ki­ois­sa ja am­ma­til­li­sis­sa op­pi­lai­tok­sis­sa. Toi­vom­me, et­tä la­kie­si­tyk­ses­sä ote­taan huo­mi­oon myös vä­li­tun­nit.

Poh­jois-Kar­ja­lan kou­lu­tus­kun­ta­yh­ty­mä Ri­ve­ria on osa­na aloit­ta­mi­aan yh­teis­toi­min­ta­neu­vot­te­lui­ta vä­hen­tä­mäs­sä myös am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen aloi­tus­paik­ko­ja vuo­del­le 2025. Laa­ja am­ma­til­li­nen kou­lu­tus maa­kun­nas­sa on työ­voi­man saan­nin yk­si pe­rus­ki­vi alu­een yri­tyk­sil­le. On­ko maa­kun­nas­sa vara las­kea osaa­vat nuo­ret opis­ke­le­maan am­mat­ti­aan muu­al­le ja sa­mal­la me­net­tää hei­dän po­ten­ti­aa­lin­sa työl­lis­tyä oman alu­een yri­tyk­siin?

Pal­jon kou­lu­ja käy­neet alu­e­val­tuu­te­tut ker­to­vat puo­li­to­tuuk­sia, sot­ke­vat asi­ayh­teyk­siä ym. kir­joit­ta­es­saan maa­kun­ta- ja pai­kal­lis­leh­tiin hy­vin­voin­ti­a­lu­eem­me ti­las­ta. Tämä lie­nee hei­dän tar­koi­tus­kin ja kir­joi­tuk­set up­po­a­vat hy­vin hei­dän kan­nat­ta­jiin­sa. Sa­maan ai­kaan mi­nis­te­rit ker­to­vat kil­paa me­di­as­sa hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den sääs­tö­tar­peis­ta, mut­ta hei­tä ei ha­lu­ta us­koa. Voi­kin sa­noa, et­tä opis­ke­lu ei ai­na tuo vii­saut­ta, el­lei ha­lua us­koa to­tuut­ta, mikä ei it­sel­le tai omil­le ää­nes­tä­jil­le kel­paa.

Mei­dän per­he läh­tee syk­syl­lä Hol­lan­tiin. Val­mis­tau­tu­mi­se­ni mat­kaan on saa­nut var­sin huo­mat­ta­vat mit­ta­suh­teet ot­ta­en huo­mi­oon, et­tä tar­koi­tuk­sem­me on viet­tää maas­sa va­jaat vii­si päi­vää. Olen ni­mit­täin opis­kel­lut hol­lan­tia jo rei­lun kuu­kau­den ajan. Au­tos­sa olen kuun­nel­lut kir­jas­tos­ta lai­naa­mi­a­ni kie­li­kurs­se­ja, ja ko­to­na olen opis­kel­lut kiel­tä mat­ka­pu­he­li­mel­la­ni. Li­säk­si tu­tus­tun par­hail­laan maan kult­tuu­riin lu­ke­mal­la sekä hol­lan­ti­lais­ten kir­jai­li­joi­den te­ok­sia et­tä mui­ta maa­han si­joit­tu­via ro­maa­ne­ja. Olen myös hank­ki­nut pak­sun tai­de­kir­jan, joka esit­te­lee Alan­ko­mai­den kul­ta­kau­den maa­laus­tai­det­ta. Mikä lois­ta­va os­tos! Te­ok­sen esit­te­le­mät suu­ret öl­jy­vä­ri­maa­lauk­set ovat mie­les­tä­ni kuin ai­ka­ko­ne, jol­la pää­see tu­tus­tu­maan 500 vuo­den ta­kai­seen Eu­roop­paan.

Hy­vin­voin­ti­a­lu­eet ki­pui­le­vat pait­si ra­han puut­tees­ta, myös hen­ki­lö­kun­ta­va­jees­ta. Näi­hin pää­syi­hin ve­do­ten pal­ve­lu­ra­ken­ne­suun­ni­tel­man mu­kaan pi­tä­jien lää­kä­rin ja sai­raan­hoi­ta­jan lä­hi­vas­taa­not­to­jen ovet ovat sul­keu­tu­mas­sa. Jul­ki­suu­des­sa hen­ki­lö­kun­ta­va­jeen syy­nä sa­no­taan ole­van veto- ja pi­to­voi­man puu­te. Eli kuin­ka so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon am­ma­tit ei­vät enää ole ve­to­voi­mai­sia tai, kuin­ka alal­le kou­lut­tau­tu­neet ei­vät pysy näis­sä teh­tä­vis­sä. Syi­tä veto- ja pi­to­voi­ma­on­gel­miin on var­mas­ti mo­nia, ku­ten Tar­ja Hyyk­ky osu­vas­ti ku­va­si (Kar­ja­lai­nen 17.8.2024).