Huo­mat­ta­va osa mie­len­ter­vey­den häi­ri­öis­tä kär­si­vis­tä lap­sis­ta ja nuo­ris­ta ei saa täl­lä het­kel­lä tar­vit­se­maan­sa hoi­toa. On­gel­ma­na on eri­tyi­ses­ti pe­rus­ta­son pal­ve­lu­jen riit­tä­mät­tö­myys. Tuen ja avun vii­väs­ty­es­sä jou­du­taan yhä use­am­min tur­vau­tu­maan eri­kois­sai­raan­hoi­toon ja myös las­ten­suo­je­luun, vaik­ka ti­lan­ne oli­si ol­lut hoi­det­ta­vis­sa riit­tä­vil­lä pe­rus­ta­son pal­ve­luil­la.

Nuo­ruu­des­sa­ni kir­jas­to oli paik­ka, jos­sa lai­nat­tiin kir­jo­ja ja leh­tiä asi­aan­kuu­lu­val­la va­ka­vuu­del­la. Lai­nas­tos­sa asi­oi­des­sa piti toi­mia tie­tyn kaa­van mu­kaan, sil­lä opus­ten ait­ta vaa­ti ar­vo­kas­ta käyt­täy­ty­mis­tä. Ei pu­het­ta­kaan, et­tä lu­ku­tu­vas­sa oli­si nau­ru rai­ka­nut.

Hy­vin­voin­nin yl­lä­pi­tä­mi­sek­si tar­vi­taan ve­ro­eu­ro­ja, työ­tä ja toi­meen­tu­loa. Ku­ten kris­til­lis­de­mok­raat­tien juu­ri jul­kais­tu yrit­tä­jäys­tä­väl­li­sem­pi Suo­mi -oh­jel­ma to­te­aa, työ ja yrit­te­li­äi­syys ovat kas­vun pe­rus­ta. Pie­net ja kes­ki­suu­ret yri­tyk­set ovat mer­kit­tä­väs­sä ase­mas­sa Suo­men hy­vin­voin­nin kan­nal­ta. En­sim­mäi­sen työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­nen on kal­lis­ta. En­sim­mäi­sen työn­te­ki­jän pal­kan si­vu­ku­lut tu­li­si las­kea en­sim­mäi­sik­si vuo­sik­si yk­si­ny­rit­tä­jien yri­tyk­sis­sä. Yrit­tä­jien so­si­aa­li­tur­va on saa­ta­va kun­toon, jot­ta he ei­vät jää il­man apua ja tu­kia töi­den lop­pu­es­sa tai sai­rau­den yl­lät­tä­es­sä. Kun yrit­tä­jän lap­si sai­ras­tuu, tu­li­si lap­sen hoi­ta­mis­ta tu­kea joko Ke­lan kaut­ta tai myön­tä­mäl­lä ve­ro­vä­hen­nys sai­ras­tu­neen lap­sen hoi­ta­jan pal­kas­ta.

Mat­koil­la kiin­ni­täm­me huo­mi­o­ta elä­män eri puo­liin. Tämä on ta­val­lis­ta elä­mää, kult­tuu­ria, ark­ki­teh­tuu­ria ja ruo­kaa. Kaik­ki ei tie­ten­kään ai­na ole oman maun mu­kaan, mut­ta on ai­na mie­len­kiin­tois­ta, kuin­ka ih­mi­set elä­vät muis­sa mais­sa. Mitä epä­ta­val­li­sem­pi maa, sitä kirk­kaam­pia ja mer­kit­tä­väm­piä nämä erot ovat.

Van­ha vii­saus on, et­tä lii­kun­ta ja en­nal­ta­eh­käi­sy ovat pa­ras­ta mah­dol­lis­ta ter­veys­po­li­tiik­kaa. Kui­ten­kin vä­es­tön ikään­ty­es­sä, is­tu­ma­työn yleis­ty­es­sä ja nuor­ten har­ras­tus­mak­su­jen ko­ho­tes­sa mah­dol­li­suus ak­tii­vi­seen liik­ku­mi­seen vä­he­nee yh­teis­kun­nas­sa.

Edus­kun­ta päät­tää myös kun­tien koh­ta­los­ta. Lain­sää­dän­nöl­lä oh­ja­taan kun­tien toi­min­taa ja val­ti­on bud­je­tis­sa mää­ri­te­tään, kuin­ka val­tio osal­lis­tuu kun­tien jär­jes­tä­mien pe­rus­pal­ve­lui­den ra­hoit­ta­mi­seen. Edus­kun­nan pää­tök­sil­lä on rat­kai­se­va mer­ki­tys sii­hen, mi­ten kun­nat voi­vat pal­ve­lui­ta jär­jes­tää ja suu­ri vai­ku­tus sii­hen, kuin­ka kun­nat ta­lou­del­li­ses­ti sel­vi­ä­vät. Tun­nis­tat­ko vaa­li­kes­kus­te­luis­ta ai­heet, jot­ka vai­kut­ta­vat myös kun­ta­pal­ve­lui­hin ja -ve­roi­hin?

Koti-Kar­ja­lan 22.3.2023 jul­kais­ta­vas­sa nu­me­ros­sa on kak­si tee­maa: edus­kun­ta­vaa­lit ja viih­tyi­sä koti. En­si aja­tuk­sel­la viih­tyi­sän ko­din ei koe liit­ty­vän mi­ten­kään edus­kun­ta­vaa­lei­hin, mut­ta tar­kem­min tar­kas­tel­tu­na tee­mat kuu­lu­vat yh­teen kuin mak­ka­ra vaa­li­telt­taan.

Toh­ma­jär­ven kirk­ko­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa 14.3.2023 ää­nes­tet­tiin kirk­ko­her­ran vi­ran au­ki ju­lis­ta­mi­ses­ta ny­kyi­sen vi­ran­hal­ti­jan eläk­keel­le siir­ty­mi­sen ta­kia. Kuo­pi­on tuo­mi­o­ka­pi­tu­li on toi­min­ta­ta­po­jen­sa mu­kai­ses­ti pyy­tä­nyt meil­tä lau­sun­non sii­tä, mi­ten kirk­ko­val­tuus­to ha­lu­aa vi­ran kans­sa toi­mia. Lai­te­taan­ko nyt ha­kuun, vai ly­kä­tään­kö enin­tään vuo­del­la? Lyk­kää­mi­sen pe­rus­te­lu­na voi ol­la käyn­nis­sä ole­vat yh­teis­työ­neu­vot­te­lut toi­sen seu­ra­kun­nan kans­sa. Asi­as­ta ää­nes­tet­tiin val­tuus­tos­ta. Minä olin ai­noa, joka ää­nes­ti kirk­ko­neu­vos­ton esi­tyk­sen puo­les­ta, eli et­tä vir­kaa ei lai­tet­tai­si nyt ha­kuun.

Poh­jois-Kar­ja­la ja Poh­jois-Savo ovat Poh­jois-Poh­jan­maan ohel­la Suo­men sai­raim­pia maa­kun­tia (THL). THL:n sai­ras­ta­vuu­sin­dek­sis­sä on huo­mi­oi­tu seit­se­män va­ka­vaa sai­raus­ryh­mää: syö­vät, se­pel­val­ti­mo- ja ai­vo­ve­ri­suo­ni­tau­dit, de­men­tia, tuki- ja lii­kun­ta­e­lin­ten sai­rau­det, ta­pa­tur­mat sekä mie­len­ter­vey­den häi­ri­öt. Koko Suo­men kau­pun­ki­ver­tai­lus­sa Kuo­pi­on ti­lan­ne on huo­les­tut­ta­va.

Suo­ma­lais­ten met­sä­no­mis­ta­jien omai­suu­den­suo­ja on täl­lä hal­li­tus­kau­del­la ol­lut hei­koil­la. Eu­roo­pan Uni­o­nin ko­mis­si­on met­sään liit­ty­viä, erit­täin huo­nos­ti val­mis­tel­tu­ja esi­tyk­siä on saa­pu­nut edus­kun­taan jo tois­ta­kym­men­tä.

Elä­ke­läis­köy­hyys ei ole ka­don­nut vie­lä mi­hin­kään. Nyt kui­ten­kin taas suun­ni­tel­laan leik­kauk­sia maam­me pie­ni­tu­loi­sim­mil­ta eläk­keen­saa­jil­ta. Suo­meen on laa­dit­ta­va elä­ke­läis­köy­hyy­den tor­jun­ta­oh­jel­ma. On ha­et­ta­va ai­dos­ti vai­kut­ta­via toi­mia pie­ni­tu­lois­ten elä­ke­läis­ten ti­lan­teen pa­ran­ta­mi­sek­si.

Nämä edus­kun­ta­vaa­lit rat­kai­se­vat Suo­men suun­nan – sen, siir­räm­me­kö tu­le­vil­le su­ku­pol­vil­le kes­tä­väl­lä ar­vo­poh­jal­la ole­van maan, jos­sa jo­kai­nen voi luot­ta­vai­ses­ti ra­ken­taa tu­le­vai­suut­taan.

It­se­näi­syy­den juh­la­vuo­den las­ten­sää­tiö It­la on tut­ki­muk­ses­saan to­den­nut eri­tyi­ses­ti mo­ni­lap­sis­ten ja yh­den huol­ta­jan per­hei­den ole­van vaa­ras­sa köyh­tyä hin­to­jen nous­tes­sa. Vuon­na 2021 noin 121 800 las­ta eli pie­ni­tu­loi­ses­sa per­hees­sä. Tämä vas­taa 12 pro­sent­tia kai­kis­ta Suo­mes­sa asu­vis­ta lap­sis­ta eli joka yh­dek­sät­tä. Poh­jois-Kar­ja­las­sa pie­ni­tu­loi­sis­sa per­heis­sä asui joka 7:s lap­si (14,6 pro­sent­tia) joka oli maam­me suu­rin luku. Poh­jois-Sa­vos­sa ti­lan­ne on hie­man pa­rem­pi (11,5 pro­sent­tia) kuin koko maan kes­ki­ar­vo.

Ai­vo­ter­vey­den edis­tä­mi­nen on hen­ki­lö­koh­tai­nen ja sa­mal­la yh­tei­söl­li­nen asia. Ai­vo­ter­veys vau­vas­ta vaa­riin on kan­sal­li­nen voi­ma­va­ram­me. Suo­mi elää ai­vois­ta. Vii­kol­la 11 vie­te­tään maas­sam­me ai­vo­viik­koa – esil­lä on asi­aa ai­vois­ta.

Olen saa­nut pal­vel­la maa­ta kan­sa­ne­dus­ta­ja­na nel­jä vuot­ta val­ti­on­va­rain­va­li­o­kun­nas­sa. Ku­ten kaik­ki tie­tää, sii­nä­kin hal­li­tuk­sel­la on enem­mis­tö. Siis oli. Kaik­ki me­not on teh­ty ve­ron­mak­sa­jien piik­kiin.

Viha ja tois­tem­me tie­toi­nen louk­kaa­mi­nen on li­sään­ty­nyt vii­me vuo­si­na. Il­miö ei ole vain so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa. Hais­tat­te­lua ja huu­ta­mis­ta koh­taam­me ai­van kas­vo­tus­ten­kin. Asi­al­lis­ta käy­tös­tä em­me löy­dä edes edus­kun­nas­ta. Kan­sam­me edus­ta­jien luu­li­si toi­mi­van esi­merk­kei­nä hy­väs­tä käy­tök­ses­tä. Mikä mei­hin on oi­kein men­nyt? On­gel­ma on mei­dän yh­tei­nen ja yh­des­sä mei­dän on sii­hen puu­tut­ta­va, mi­kä­li niin ha­lu­am­me. Ja pa­ras­ta oli­si ha­lu­ta.

Kes­kus­te­lin juu­ri erään ko­ke­neen opet­ta­jan kans­sa, joka työs­ken­te­lee idyl­li­ses­sä noin 10 000 asuk­kaan pik­ku­kau­pun­gis­sa. Kau­pun­ki si­jait­see etääl­lä kas­vu­kes­kuk­sis­ta, kau­ka­na ur­baa­nis­ta syk­kees­tä, kes­kel­lä kau­nis­ta, rau­hal­lis­ta suo­ma­lais­ta luon­toa.

Ot­si­kon ky­sy­mys as­kar­rut­taa seu­ra­kun­nan päät­tä­jiä. Osa on jo muo­dos­ta­nut mie­li­pi­teen­sä, joka hen­kii voi­ma­kas­ta ha­lua py­syä it­se­näi­se­nä. Oma seu­ra­kun­ta on oma seu­ra­kun­ta ja lii­tok­set tuo­vat yleen­sä vain huo­noa tul­les­saan. Pal­ve­lut heik­ke­ne­vät ja pää­tös­val­ta siir­tyy kau­as pois pai­kal­li­sil­ta. Olem­me Toh­ma­jär­vel­lä me­net­tä­neet pai­kal­li­sis­ta pal­ve­luis­ta jo po­lii­sin, ve­ro­toi­mis­ton, Ke­lan, rönt­ge­nin ja kaik­ki pank­ki­pal­ve­lut. Ja nyt vie­lä seu­ra­kun­ta­kin, joka sen­tään on ol­lut tääl­lä jo 1650-lu­vul­ta läh­tien!

Edus­kun­ta­vaa­lei­hin on ai­kaa rei­lut kol­me viik­koa. Mak­ka­rat ti­ri­se­vät, sop­pa­kat­ti­lat po­ri­se­vat ja kah­via ku­luu to­reil­la ja kaup­po­jen käy­tä­vil­lä, kun eh­dok­kaat tuo­vat asi­aan­sa vaa­li­kan­san kuu­lu­vil­le. Hyvä näin, sil­lä eh­dok­kai­den koh­taa­mi­nen kas­vok­kain tuo po­li­tii­kan myös in­hi­mil­lis­tä ma­kua.

Ki­teen ev.lut. seu­ra­kun­ta ja Suo­men Raa­mat­tuo­pis­to jär­jes­ti­vät ta­pah­tu­man, Raa­mat­tu­päi­vät seu­ra­kun­nan alu­eel­la.

Suo­mes­sa ja eri­tyi­ses­ti Poh­jois-Kar­ja­las­sa on eri­no­mai­sen puh­taat ja ka­lai­sat ka­la­ve­det. Sii­tä huo­li­mat­ta syöm­me ka­laa, jos­ta lä­hes 80 pro­sent­tia on tuon­ti­ka­laa. Kala on eri­tyi­ses­ti Nor­jas­ta tuo­tua an­ti­bi­oo­teil­la kyl­läs­tet­tyä, jopa vii­kon van­haa niin sa­not­tua kas­si­ka­laa, jota on syö­tet­ty veh­näl­lä, soi­jal­la ja ryp­si­öl­jyl­lä. Noin 20 pro­sent­tia ta­louk­sis­sam­me käy­te­tys­tä ka­las­ta jää puh­taan ko­ti­mai­sen ka­lan osuu­dek­si. Asi­aa ul­ko­puo­lel­ta seu­raa­va voi­si sa­noa, et­tei täl­lai­ses­sa toi­min­nas­sa ole mi­tään miel­tä. Edel­lä mai­nit­tu 80/20 pro­sen­tin suh­de on saa­ta­va kään­net­tyä toi­sin päin.

Ke­sä­kuun puo­li­vä­lis­sä Ki­teel­lä pi­det­tä­väs­sä Night­wis­hin kon­ser­tis­sa on näy­tön paik­ka koko seu­tu­kun­nal­le. Li­put ta­pah­tu­maan on jo lop­puun­myy­ty ja Ran­ta­ken­täl­le odo­te­taan 10 000 kä­vi­jää, jois­ta osa tu­lee paik­ka­kun­nal­le jopa usei­ta päi­viä ai­kai­sem­min. Kon­sert­ti­li­pun os­ta­jien li­säk­si ar­vi­oi­daan li­säk­si noin 2 000 oheis­vie­raan saa­pu­van Ki­teel­le. Ta­pah­tu­ma on suu­rin tä­hän men­nes­sä Ki­teel­lä jär­jes­tet­ty.

Kou­lus­sa ei op­pi­lail­ta us­kal­le­ta vaa­tia oi­kein mi­tään. Jos vaa­dit, olet han­ka­la. Kai­ken oli­si ol­ta­va help­poa ral­la­tus­ta. En­täs, kun tämä ei-vaa­dit­tu su­ku­pol­vi on kou­lus­sa opet­ta­ji­na ja ta­lou­se­lä­mäs­sä esi­mer­kik­si työ­nan­ta­ji­na? Saat­taa­pi hei­dän toi­mes­taan men­nä rima en­tis­tä alem­mak­si. Ha­lu­ai­sin tie­ten­kin us­koa toi­sin.

Jär­jes­töt ovat kes­kei­nen osa kan­sa­lais­ten oma­eh­toi­ses­ta toi­min­nas­ta muo­dos­tu­vaa kan­sa­lai­syh­teis­kun­taa. Vah­va kan­sa­lai­syh­teis­kun­ta on tär­keä sekä yh­teis­kun­nan va­kau­den et­tä hy­vin­voin­nin nä­kö­kul­mas­ta. Elin­voi­mai­set ja au­to­no­mi­set kan­sa­lais­jär­jes­töt tu­ke­vat toi­min­nal­laan de­mok­raat­tis­ta ja avoin­ta yh­teis­kun­taa.

Töis­sä vie­te­tään niin suu­ri osa ar­jes­ta, et­tei päi­vän vel­voit­tei­den soi­si ole­van ter­van­juon­tia. Stres­si ja työ­uu­pu­mus ovat ny­ky­päi­vä­nä ylei­siä, vaik­ka esi­mer­kik­si sa­dan vuo­den ta­kai­seen ar­keen ver­rat­tu­na elä­mäm­me pi­täi­si ol­la nyt help­poa ja huo­le­ton­ta. On er­go­no­mi­set työ­pis­teet, työ­ter­veys­huol­to, la­ki­sää­tei­set tau­ot ja lo­mat kor­vauk­si­neen. Pa­lau­tu­mi­sen mah­dol­li­suu­det pi­täi­si ol­la eri­no­mai­set, mut­ta työn kuor­mit­ta­vuus pu­hut­taa.

Pää­vas­tuu ja vel­vol­li­suus lap­sen kas­va­tuk­ses­ta on van­hem­mil­la, huol­ta­jil­la. Ja vain heil­lä. Ajan hen­ki on kui­ten­kin ol­lut vaa­tia opet­ta­jil­ta, et­tä he mei­dän lap­sem­me kas­vat­tai­si­vat. Tie­ten­kin he omal­ta osal­taan lap­sen ke­hit­ty­mis­tä tu­ke­vat ja oh­jaa­vat. Mut­ta ei­kös oi­kea osoi­te kas­va­tus­vas­tuul­le ole lap­sen koti. Näin oli ai­na­kin en­nen van­haan. Mik­sei ny­ky­ään­kin.

Hal­li­tus on val­mis­tel­lut edus­kun­nal­le esi­tys­tä ajo­kort­ti­lain uu­dis­tuk­ses­ta kos­kien 17-vuo­ti­ai­den ajo­lu­paa. Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­va­li­o­kun­ta on kä­si­tel­lyt asi­aa ja jou­lu­kuus­sa vie­lä päät­tä­nyt pyy­tää pe­rus­tus­la­ki­va­li­o­kun­nan lau­sun­non la­kiu­u­dis­tuk­seen. Uu­dis­tus sii­hen liit­ty­vi­ne ra­joi­tuk­si­neen an­sait­see mie­les­tä­ni hie­man poh­din­taa ja kri­tiik­ki­ä­kin.

Kou­luis­sa on mo­nia haas­tei­ta tänä päi­vä­nä. Re­surs­si­va­je ja ajan­puu­te haas­ta­vat ja ope­tus­suun­ni­tel­man ta­voit­tei­ta on vai­kea saa­vut­taa. Ny­kyi­sen ope­tus­suun­ni­tel­man taus­tal­la ole­va ih­mis­kä­si­tys it­se­oh­jau­tu­vas­ta op­pi­laas­ta on haas­teel­li­nen. It­se­oh­jau­tu­vuut­ta vaa­di­taan jo ala­kou­luis­sa, pu­hu­mat­ta­kaan it­se­oh­jau­tu­vuu­den vaa­ti­muk­sis­ta am­ma­til­li­sis­sa opin­nois­sa ja lu­ki­ois­sa.

Olen mai­to­ti­lal­ta läh­töi­sin ja lu­ki­oai­kaan kih­lau­tu­es­sa­ni mai­to­ti­lan isän­nän kans­sa maa­ta­lou­sy­rit­tä­jyys tuli loo­gi­sek­si ura­suun­ni­tel­mak­si. Mies on su­ku­ti­lan­sa 13 isän­tä ja tila on ol­lut sa­man su­vun hal­lus­sa vuo­des­ta 1623 al­ka­en. Tänä vuon­na siis 400 vuot­ta täyt­tyy. Maa­ti­lat ovat­kin Suo­men van­him­pia yri­tyk­siä. En­nem­min ti­lan­pi­to oli oma­va­rais­ta­lout­ta, mut­ta kyl­lä ny­ky­päi­vän maa­ti­lat ovat en­nen muu­ta yri­tyk­siä. Koti ja työ­paik­ka, työ- ja va­paa-ai­ka ovat ol­leet meil­lä, ku­ten mo­nel­la muul­la­kin maa­ta­lou­sy­rit­tä­jil­lä sama, ky­sees­sä on elä­män­ta­pa.

Va­paa­eh­toi­nen maan­puo­lus­tus on ase­vel­vol­li­suu­den li­säk­si puo­lus­tuk­sem­me sy­dän, sil­lä on vank­ka kan­na­tus ja se kiin­nos­taa suo­ma­lai­sia en­tis­tä enem­män. Ym­pä­ril­läm­me on pal­jon va­paa­eh­toi­sia, jot­ka te­ke­vät pyy­tee­tön­tä työ­tä isän­maam­me hy­väk­si. Näen ke­hi­tyk­sen täl­tä osin hy­vä­nä.

Vuo­sien mit­tai­nen elin­tar­vi­ke- ja luon­non­va­ra­tuo­te­a­lo­jen ke­hit­tä­mis­työ al­kaa kan­taa seu­tu­kun­nal­lam­me he­del­mää.

Lei­vi­nuu­nis­sa hy­vin hau­du­tet­tu mu­rea jä­nis­pais­ti tuo mie­leen lap­suu­den sun­nun­tai­lou­naat. En­sim­mäi­sen kos­ke­tuk­sen met­säs­tyk­seen sain muu­ta­man kuu­kau­den ikäi­se­nä in­nok­kaan met­säs­tä­jä-isä­ni sel­kä­re­pus­sa. Tuol­loin ei sa­loil­la kul­kies­sa tar­vin­nut pe­lä­tä suur­pe­to­ja. Koi­ran us­kal­si las­kea hy­vin jä­nik­sen ajoon. Kan­nan­hoi­dol­li­nen met­säs­tys oli it­ses­tään­sel­vyys ja su­si­kan­ta­kin oli ny­kyis­tä pie­nem­pi.

Hir­ven met­säs­tys­kau­si on päät­ty­nyt ja Poh­jois-Kar­ja­lan saa­lis oli lä­hes 1 400 hir­veä. Met­säs­tä­jät an­sait­se­vat kii­tok­sen täs­tä tär­ke­äs­tä työs­tä kan­nan­hal­lin­nas­sa. Hir­vi­ta­lou­sa­lu­eit­tai­sen seu­ran­nan mu­kaan hir­vi­kan­ta on ta­voi­te­haa­ru­kas­sa kol­mes­sa maa­kun­nan nel­jäs­tä hir­vi­ta­lou­sa­lu­ees­ta ja yh­des­sä (PK3) kan­ta vai­kut­tai­si ole­van jopa al­le ta­voi­te­haa­ru­kan. Täs­tä huo­li­mat­ta, osal­la maa­no­mis­ta­jis­ta on suu­ria haas­tei­ta hir­vi­va­hin­ko­jen kans­sa. Hir­vi­ti­hen­ty­mis­sä syn­tyy tai­mi­kois­sa edel­leen ru­maa jäl­keä. Tai­mi­koi­den li­säk­si mer­kit­tä­viä hir­vi­tu­ho­ja on syn­ty­nyt nyt myös jä­rei­siin tuk­ki­kuu­si­koi­hin. Hir­vi­ti­hen­ty­mät on huo­mi­oi­ta­va en­si syk­syn kaa­to­lu­pien koh­den­ta­mi­ses­sa.

Alu­e­vaa­leis­ta on ku­lu­nut nyt vuo­si ja on pai­kal­laan teh­dä ke­vyt vä­li­ti­lin­pää­tös. Poh­jois-Kar­ja­lan alu­e­val­tuus­to on aloit­ta­nut työn­sä hy­väs­sä yh­teis­työs­sä. Vuo­den­vaih­tee­seen liit­ty­nyt käy­tän­nön pal­ve­lu­jen siir­to Siun so­tel­ta hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­le su­jui il­man suu­rem­pia on­gel­mia.

To­lo­sen­mä­es­sä kuu­tos­tien yli kur­va­tes­sa huo­kai­sen hel­po­tuk­ses­ta; aa­mun sel­viy­ty­mis­tais­te­lu on taas se­lä­tet­ty. Il­ta­päi­väl­lä sa­mal­la koh­dal­la leu­ka­pe­rät al­ka­vat ki­ris­tyä; edes­sä on jäl­leen vä­hin­tään puo­li­tun­ti­nen hen­gel­lään leik­ki­mis­tä. Rat­tiin nu­kah­ta­mis­ta ei tar­vit­se pe­lä­tä; sen ver­ran rys­ty­set val­koi­se­na saa oh­jaus­pyö­rää pu­ris­tel­la tal­vi­lii­ken­tees­sä, et­tä sil­mät kes­tä­vät kyl­lä am­mol­laan ta­kuu­var­mas­ti.

Jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa kuu­lee usein lau­seen: "Van­hem­muus on hu­kas­sa". Yh­teis­kun­nas­sam­me on ta­pah­tu­nut van­hem­muu­den ja lap­si­per­hei­den nä­kö­kul­mas­ta suu­ri muu­tos. Van­hem­muu­den vaa­ti­muk­set ovat kas­va­neet. Vaik­ka per­he­va­paa­uu­dis­tuk­sen tar­koi­tus on ol­lut mah­dol­lis­taa jo­kai­sel­le per­heel­le oman nä­köi­nen las­ten­hoi­to­muo­to, käy­tän­nös­sä tämä ei to­teu­du kai­kis­sa per­heis­sä tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sel­la ta­val­la. Ko­ti­äi­tiyt­tä tai -isyyt­tä ei enää tu­e­ta, ku­ten ai­kai­sem­min. Ny­kyi­sen jär­jes­tel­män tar­koi­tus on tu­kea per­hee­näi­tien ja –isien pa­luu­ta työ­e­lä­mään mah­dol­li­sim­man no­pe­as­ti van­hem­pain­va­paan päät­ty­mi­sen jäl­keen. Se ei pal­ve­le kaik­kia per­hei­tä.

Val­ti­o­neu­vos­ton rei­lu vuo­si sit­ten hy­väk­sy­mät jä­te­a­se­tuk­set vel­voit­ta­vat kier­rä­tyk­sen te­hos­ta­mi­seen niin yk­si­tyis­ta­louk­sia kuin yri­tyk­si­ä­kin. Jä­te­huol­lol­le ase­tet­tu vä­him­mäis­vaa­ti­mus­ta­so si­säl­tää uu­sia eril­lis­ke­räys­vaa­ti­muk­sia ja ra­por­toin­ti­vel­voit­tei­ta. Ra­por­toin­nin yh­den­mu­kais­ta­mi­sel­la ja te­hos­ta­mi­sel­la jä­te­vir­to­jen jäl­jit­tä­mi­sen tu­li­si hel­pot­tua, jä­te­ti­las­to­jen pa­ran­tua ja kier­rä­tys­ta­voit­tei­den seu­ran­nan te­hos­tua.

Suo­ma­lai­sen met­sä­te­ol­li­suu­den ja ener­gi­an­tuo­tan­non ti­lan­ne on va­ka­va. Täl­lä me­nol­la yli sata vuot­ta ra­ken­net­tua met­siem­me ta­lous­käyt­töä ha­lu­taan voi­mak­kaas­ti ra­joit­taa, vä­hen­tää puun­ja­los­tus­ta sekä li­sä­tä met­sien suo­je­lua. En­nal­lis­ta­mi­sa­se­tus on jo kaik­kien tie­dos­sa; ta­voit­tee­na suo­jel­la Suo­men alu­ees­ta 30 pro­sent­tia ja las­ku EU:n ar­vi­on mu­kaan jopa19 Mrd. Näin ei voi jat­kua. Eu­roo­pan Uni­o­ni ha­kee koko ajan mah­dol­li­suut­ta saa­da pää­tös­val­taan­sa Suo­men met­sät. Il­mas­to­po­li­tiik­ka on yk­si kei­no, joka tar­jo­aa pää­syn met­sien ta­lous­käy­tön ra­joit­ta­mi­seen. Tie­toi­ses­ti vää­rin las­ke­tut hii­li­nie­lut ja pääs­töt osoit­ta­vat nyt, et­tä met­sät­kin ovat jo pääs­tö­läh­tei­tä. Il­mas­to­pa­nee­li Ol­li­kai­sen joh­dol­la vi­laut­te­lee pääs­tö­kau­pas­ta mil­jar­di las­ku­ja en­nal­lis­ta­mi­sen li­säk­si. Näin ei voi jat­kua.

Hal­li­tus on val­mis­tel­lut edus­kun­nal­le esi­tys­tä ajo­kort­ti­lain uu­dis­tuk­ses­ta kos­kien 17-vuo­ti­ai­den ajo­lu­paa. Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­va­li­o­kun­ta on kä­si­tel­lyt asi­aa ja jou­lu­kuus­sa vie­lä päät­tä­nyt pyy­tää pe­rus­tus­la­ki­va­li­o­kun­nan lau­sun­non la­kiu­u­dis­tuk­seen. Uu­dis­tus sii­hen liit­ty­vi­ne ra­joi­tuk­si­neen an­sait­see mie­les­tä­ni hie­man poh­din­taa ja kri­tiik­ki­ä­kin.

Poh­jois-Kar­ja­lan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la on käyn­nis­ty­nyt pal­ve­lu­ver­kon sel­vi­tys­työ. Sii­hen liit­ty­en laa­jan taus­ta-ai­neis­ton pe­rus­teel­la suu­rim­mat haas­teet tu­le­vai­suu­des­sa ovat hen­ki­lös­tö­pu­la, muut­tu­va vä­es­tö­ra­ken­ne ja vä­es­tön sai­ras­ta­vuus. Vi­ran­hal­ti­ja­val­mis­te­lua var­ten on pe­rus­tet­tu työ­ryh­mät ja esi­tyk­sen pal­ve­lu­verk­kost­ra­te­gi­as­ta te­kee tu­le­vai­suus­lau­ta­kun­ta.

Hal­li­tuk­sen esi­tyk­set säh­kön ar­von­li­sä­ve­ron ti­la­päi­ses­tä las­ke­mis­ta, ko­ti­ta­lous­vä­hen­nyk­ses­tä ja suo­ras­ta säh­kö­tu­es­ta ovat si­näl­lään tar­peel­li­sia, mut­ta ei­vät koh­den­nu ko­vin tar­kas­ti. On ko­ti­ta­louk­sia, jot­ka ei­vät saa sen pa­rem­min suo­raa säh­kö­tu­kea kuin ko­ti­ta­lous­vä­hen­nys­tä­kään, vaik­ka säh­kön hin­ta nou­see reip­paas­ti. Toi­saal­ta alv-alen­nuk­sen saa­vat ne­kin, joil­la van­ho­jen so­pi­mus­ten an­si­ois­ta on jo edul­li­nen säh­kö ja näin vie­lä en­tis­tä edul­li­sem­pi. Uu­sim­man tu­ki­muo­don koh­dal­la kor­vaus pe­rus­tuu mar­ras-jou­lu­kuun ku­lu­tuk­seen ja säh­köyh­ti­öi­den kaut­ta hy­vi­te­tään ku­lut­ta­jien las­ku­ja.

Vii­mei­siä viik­ko­ja hal­li­tus­kau­des­ta on me­nos­sa. Tämä hal­li­tus­kau­si on ol­lut ää­ret­tö­män ras­kas ko­ro­na­na ja Uk­rai­nan so­das­ta joh­tu­vis­ta syis­tä. Sii­tä huo­li­mat­ta olem­me pär­jän­neet, vaik­ka ei ihan omil­la ra­hoil­la, vel­kaa oli otet­ta­va.

Iän kart­tu­es­sa li­has­ten kun­to al­kaa hei­ke­tä no­pe­as­ti. Por­tai­den nou­se­mi­nen, kaup­pa­kas­sien kan­ta­mi­nen tai ko­ti­as­ka­reis­ta suo­riu­tu­mi­nen ei­vät vält­tä­mät­tä ole enää it­ses­tään­sel­vyyk­siä kai­kil­le ikäih­mi­sil­le. Mitä enem­män se­ni­o­ri-ikäi­sel­lä on mah­dol­li­suus liit­tää li­has­kun­to­har­joit­te­lua viik­ko-oh­jel­maan­sa, sitä var­mem­min hän sel­vi­ää ar­jes­ta omas­sa ko­dis­saan mah­dol­li­sim­man pit­kään. Myös ta­pa­tur­mien ris­ki pie­ne­nee sa­mal­la mer­kit­tä­väs­ti.

Olen syk­syn ja al­ku­tal­ven ai­ka­na se­lail­lut omia muis­tiin­pa­no­ja­ni men­neil­tä vuo­si­kym­me­nil­tä, etu­pääs­sä ai­kai­sem­pia ener­gi­ak­rii­se­jä kos­kien. Moni nuo­rem­pi ih­mi­nen voi luul­la, et­tei täl­lais­ta ny­kyi­sen­lais­ta ener­gi­ak­rii­siä ole ai­kai­sem­min ol­lut. Säh­kö­e­ner­gi­an saa­ta­vuu­den ja hur­jien hin­nan­ko­ro­tus­ten ta­kia tuo epäi­ly on ym­mär­ret­tä­vää.

Kou­lui­hin pa­lat­tiin vii­me maa­nan­tai­na rei­lut kak­si viik­koa jat­ku­neel­ta, an­sai­tul­ta lo­mal­ta. An­sai­tul­ta ai­na­kin si­kä­li, et­tä vaik­ka olem­me saa­neet pa­la­ta liki nor­maa­liin kou­lu­työ­hön ko­ro­na­ra­joi­tus­ten osal­ta, si­säl­tää työ kou­lus­sa jat­ku­vaa muu­tos­ta sekä op­pi­lail­le et­tä siel­lä työs­ken­te­le­vil­le. Haas­teet ei­vät lopu – tai edes vä­he­ne.

Suo­mes­sa on 410 997 yri­tys­tä (Ti­las­to­kes­kus, yri­tys­re­kis­te­ri 2021) ja ne työl­lis­tä­vät lä­hes 1,4 milj. työn­te­ki­jää, 67 pro­sent­tia kai­kis­ta työ­pai­kois­ta. Yri­tyk­sis­tä 94,9 pro­sent­tia on al­le 10 hen­gen yri­tyk­siä. Yri­tys­ten vel­vol­li­suus on ke­rä­tä ar­von­li­sä­ve­rot val­ti­ol­le ja pal­kois­ta mak­set­ta­vat si­vu­ku­lut eri ra­has­toil­le. Yrit­tä­jyys tuo ve­ro­tu­lo­ja val­ti­ol­le, kun­nil­le ja seu­ra­kun­nil­le. Ve­ro­tu­loil­la yl­lä­pi­de­tään yh­teis­kun­nan pal­ve­luil­ta vä­es­töl­le.