Pal­kin­not luo­vu­tet­tiin niin puu­ra­ken­tei­sel­le koh­teel­le kuin sen suun­nit­te­li­joil­le­kin. Es­poos­sa si­jait­se­van Suo­men luon­to­kes­kus Hal­ti­an ark­ki­teh­ti­suun­nit­te­lun on teh­nyt Ark­ki­teh­ti­toi­mis­to Lah­del­ma & Mah­la­mä­ki. Käy­tän­nön suun­nit­te­lus­ta vas­ta­si­vat Rai­ner Mah­la­mä­ki, Tar­ja Su­vis­to, Mir­ja Sil­lan­pää.

Ra­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa pää­vas­tuun kan­toi Ke­sä­lah­del­la asu­va RI Jou­ko Tans­ka­nen, joka mar­ras­kuus­sa vas­taa­not­ti Ra­ken­nu­sin­si­nöö­ri­lii­ton kak­kos­pal­kin­non kaik­kien ra­ken­nus­ten kil­pai­lus­sa. Täs­sä kil­pai­lus­sa oli­vat mu­ka­na muut­kin ra­ken­nus­ma­te­ri­aa­lit kuin puu.

– Luon­to­kes­kus Hal­tia on en­sim­mäi­nen ris­tiin­lii­ma­tuis­ta mas­sii­vi­puu­le­vyis­tä ra­ken­net­tu jul­ki­nen ra­ken­nus Suo­mes­sa. Muu­al­la maa­il­mas­sa no­pe­as­ti yleis­ty­vää tek­niik­kaa ei ole ai­kai­sem­min täs­sä mit­ta­kaa­vas­sa käy­tet­ty Suo­mes­sa, Tans­ka­nen ker­toi.

Ark­ki­teh­tuu­ril­taan ra­ken­nus on erit­täin kor­ke­a­ta­soi­nen. Ka­le­va­lai­seen ta­rus­ton ins­pi­roi­ma ra­ken­nus on kes­kei­nen osa näyt­te­lyä, joka ker­too Suo­men luon­non­puis­tois­ta. Ra­ken­nus on is­tu­tet­tu jyrk­kään kal­li­o­rin­tee­seen, mikä mah­dol­lis­taa ra­ken­nuk­ses­ta upe­at luon­to­nä­ky­mät. Koh­de on jo osoit­tau­tu­nut erit­täin suo­si­tuk­si vie­rai­lu­pai­kak­si.
– Ra­ken­nuk­ses­sa käy­te­tyt mas­sii­vi­puu­le­vyt on val­mis­tet­tu Itä­val­las­sa ja va­rus­tel­tu Suo­mes­sa. Mas­sii­vi­puu­le­vyis­tä käy­te­tään ni­mi­tys­tä CLT (cross la­mi­na­ted tim­ber). Levy koos­tuu ker­rok­sit­tain lii­ma­tuis­ta lau­dois­ta. Lau­ta­ker­rok­set ovat vuo­ron­pe­rään joko ele­men­tin suun­taan tai poi­kit­tain. Lau­ta­ker­rok­sia voi ol­la usei­ta, riip­pu­en kuin­ka pak­sua le­vyä tar­vi­taan.

– Mui­ta puu­in­no­vaa­ti­oi­ta on mm. ve­si­la­si­kyl­läs­tet­ty puu, jota on käy­tet­ty ul­ko­ver­houk­se­na, Tans­ka­nen sel­vit­tää.

Yri­tys toi­mii kol­mel­le eri paik­ka­kun­nal­la

In­si­nöö­ri­toi­mis­to Tans­ka­nen Oy:n toi­min­ta käyn­nis­tyi jo vuon­na 1978 ni­mel­lä Tans­ka­nen & Huus­ko­nen Ay.

– Yh­teis­työ jat­kui 19 vuot­ta. Tä­män jäl­keen yri­tys ja­et­tiin mo­lem­pien osak­kai­den kes­ken ja ny­kyi­sel­lä ni­mel­lä olem­me toi­mi­neet 1995 läh­tien. Yri­tyk­se­ni ko­ti­paik­ka on Ki­tee ja en­nen kun­ta­lii­tos­ta Ke­sä­lah­ti.

– Ke­sä­lah­den toi­mis­tom­me si­jait­see Ni­vun­gis­sa met­sien kes­kel­lä. Li­säk­si meil­lä on kau­pun­ki­toi­mis­tot Sa­von­lin­nas­sa ja Kuo­pi­os­sa. Pal­ve­luk­ses­sam­me on 10 in­si­nöö­ri­kou­lu­tuk­sen saa­nut­ta hen­ki­löä. Pää­tuot­teem­me on juu­ri ra­ken­ne­suun­nit­te­lu.

– Toi­min­ta-alu­eem­me on koko Suo­mi. Suun­nit­te­lus­sa on ol­lut hy­vin­kin kal­lii­ta koh­tei­ta, ku­ten Kuo­pi­on te­at­te­rin kor­jaus- ja laa­jen­nus, Met­sä­mu­seo Lus­ton ja Sa­von­lin­na-sa­lin suun­nit­te­lu.

– Ur­hei­lu­paik­ko­ja olem­me myös suun­ni­tel­leet. Mm. Sei­nä­jo­en ja jää­hal­lit. Sa­maan ai­kaan, kun olim­me Ki­teen Pal­lon tu­ki­ja­na, suun­nit­te­lim­me Hy­vin­kään pe­sä­pal­lo­kat­so­moa, Tans­ka­nen lu­et­te­lee ja sa­noo suun­nit­te­lu­toi­mek­si­an­to­jen mää­räk­si al­ku­ai­ka mu­kaan lu­kien noin 6 400 kap­pa­let­ta.

Hal­ti­an suun­nit­te­luun ku­lui 10 000 tun­tia

Nyt pal­kit­tu Hal­ti­an suun­nit­te­lu­työ vaa­ti nel­jä vuot­ta ja työ­tun­te­ja ker­tyi 10 000.

– Enim­mil­lään koko pro­jek­tis­sa oli mu­ka­na 14 te­ki­jää ja mei­dän osal­tam­me seit­se­män. Suun­nit­te­lu­työ on var­sin mie­len­kiin­tois­ta. Sii­nä koh­taa­vat pait­si raa­ka ra­ken­ta­mi­nen myös tai­teel­li­set nä­kö­koh­dat. Uu­det ide­at ovat tär­kei­tä.

– Var­si­nai­nen työn­te­ko ny­ky­lait­teil­la on help­poa. Tämä on ta­val­laan etä­työ­tä ja koh­teis­sa käy­dään yleen­sä vain pa­kol­li­sis­sa ko­kouk­sis­sa, Tans­ka­nen tii­vis­tää työn ku­vaan­sa.

In­si­nöö­ri­toi­mis­to­jen työ­hön kuu­lu­vat myös tois­ten suun­nit­te­le­mien tar­kas­ta­mi­nen.

– Yk­si suu­ri koh­de meil­le oli pää­kau­pun­ki­seu­dul­le Ke­hä­ra­dal­le ra­ken­net­ta­vien maa-ase­mien ra­ken­ne­suun­nit­te­lun tar­kas­ta­mi­nen ja niis­tä lau­sun­non an­ta­mi­nen. Tar­kas­tuk­sil­la ha­lu­taan var­muus, et­tä ra­ken­teet to­del­la­kin kes­tä­vät, Jou­ko Tans­ka­nen jat­kaa.

Ha­lu­sin yrit­tä­jäk­si

Val­ti­mol­la syn­ty­nyt Jou­ko Tans­ka­sel­la oli jo opis­to­ai­ka­na sel­vä suun­ni­tel­ma tu­le­vai­suu­des­taan.

– Yrit­tä­mään jou­duin jo ko­ti­ti­lal­la­ni, jos­sa töi­tä piti teh­dä pal­jon. Tek­ni­sen opis­ton jäl­keen oli kak­si ja puo­li vuot­ta työ­maa­har­joit­te­lus­sa, vaik­ka 16 kuu­kaut­ta oli­si riit­tä­nyt.

– Ta­voi­te omas­ta yri­tyk­ses­tä to­teu­tui to­del­la­kin 1978. Nyt yrit­tä­mis­tä on ta­ka­na 35 vuot­ta. Täl­lä het­kel­lä olen sekä yrit­tä­jä, elä­ke­läi­nen ja opis­ke­li­ja. Dip­lo­mi-in­si­nöö­rin pa­pe­rit vaa­ti­vat vie­lä yh­den kurs­sin suo­rit­ta­mis­ta sekä dip­lo­mi­työn te­ke­mi­sen. Nämä vii­väs­tyi­vät, kun var­si­nai­nen lei­pä­työ pai­noi pääl­le, mut­ta kat­so­taan nyt asi­aa uu­des­taan.

– Kyl­lä­hän tämä suun­nit­te­li­jan työ on jat­ku­vaa opis­ke­lua, mi­kä­li ha­lu­aa säi­lyt­tää ni­men­sä, Tans­ka­nen ko­ros­taa.

Tuo­mo Flink­man