JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Niiralassa kainuun harmaksia kasvattava Helinä Leppänen on heinäkuun alusta saakka ottanut lampaat joka yö turvaan sisätiloihin susien takia. Arkistokuva.

Niiralassa kainuun harmaksia kasvattava Helinä Leppänen on heinäkuun alusta saakka ottanut lampaat joka yö turvaan sisätiloihin susien takia. Arkistokuva.

Kari Sarkkinen

16.9.2021 5.30
Uutiset

Tiloilla ollaan huolissaan laiduneläinten turvallisuudesta

KES­KI-KAR­JA­LA

Päi­vi Lie­vo­nen

En­nal­ta­eh­käi­sys­tä huo­li­mat­ta su­si­va­hin­ko­ja on ta­pah­tu­nut vii­me kuu­kau­si­na maa­ti­loil­la Toh­ma­jär­ven ja Ki­teen alu­eel­la. Tuo­rein ta­paus on tä­män vii­kon sun­nun­tain ja maa­nan­tain vä­lil­tä Ki­teen Pet­ri­huh­das­ta, jos­sa su­det tap­poi­vat vii­si lam­mas­ta ja va­hin­goit­ti­vat viit­tä eloon­jää­nyt­tä lam­mas­ta.

Edel­li­nen ta­paus on syys­kuun alus­ta Toh­ma­jär­ven Perä-Mus­kos­ta, jos­sa susi tap­poi emo­leh­mä­lau­mas­ta kol­men vuo­ro­kau­den ikäi­sen va­si­kan. Pi­ha­ha­vain­to­ja su­sis­ta on alu­eel­ta run­saas­ti, ja huo­li eläin­ten tur­val­li­suu­des­ta pai­naa ti­lal­li­sia. Lai­dun­nuk­seen on vel­voi­te, mut­ta käy­tän­nön to­teu­tus su­si­a­lu­eil­la vaa­tii pal­jon li­sä­työ­tä esi­mer­kik­si ai­to­jen huol­lon ja eläin­ten siir­te­lyn osal­ta. On­gel­mia ai­heut­ta­vat hel­pon ruo­an ää­rel­le tot­tu­neet su­siyk­si­löt.

Lai­dun­nus­ta vain päi­vä­sai­kaan

Noit­taan ti­lal­la Nii­ra­las­sa hei­nä­kuun al­ku­puo­lel­la su­det tap­poi­vat yö­ai­kaan kak­si lam­mas­ta, ja yk­si piti lo­pet­taa raa­del­tu­na. Vii­si lam­mas­ta saa­tiin hoi­det­tua kun­toon pu­re­mis­ta an­ti­bi­oot­ti­kuu­reil­la.

– Osa lam­pais­ta oli kan­ta­via, ja ne me­net­ti­vät ka­rit­san­sa. Noin vii­si vuot­ta sit­ten oli edel­li­nen su­si­va­hin­ko, jol­loin meni kol­me lam­mas­ta, lam­pu­ri He­li­nä Lep­pä­nen ker­taa.

Eläi­met lai­dun­ta­vat vain pi­ha­pii­rin lä­hei­syy­des­sä ole­vil­la pel­loil­la, joi­ta ym­pä­röi säh­köis­tet­ty su­si­ai­ta. Ai­da­na­lu­set nii­te­tään usei­ta ker­to­ja ke­säs­sä, et­tä vir­ta kier­tää.

– Tä­män ke­säi­sen su­si­va­hin­gon jäl­keen eläi­met ovat ol­leet lai­tu­mel­la vain päi­vi­sin. Päi­väs­sä me­nee pari tun­tia nii­den si­sään ja ulos siir­tä­mi­seen. Mo­lem­mil­la ker­roil­la su­det tu­li­vat kai­va­mal­la ai­dan alit­se, Lep­pä­nen jat­kaa.

Ha­vain­to­ja jat­ku­vas­ti

Nii­ra­las­sa su­sia nä­kee lä­hes päi­vit­täin.

– Nyt met­säs­tys­kau­den al­ka­mi­sen myö­tä ha­vain­to­ja on ol­lut vä­hem­män, mut­ta su­sia on usein nä­ky­nyt ihan tiel­lä­kin. Asi­an­mu­kai­set il­moi­tuk­set su­si­ha­vain­nois­ta teh­dään ai­na. Vaik­ka kaik­kem­me teh­dään va­hin­ko­jen es­tä­mi­sek­si, huo­li on jat­ku­va, Lep­pä­nen to­te­aa.

Vii­me viik­koi­na pe­to­ti­lan­ne on pa­hen­tu­nut.

– Pe­to­ai­dat es­tä­vät 90 pro­sent­tia va­hin­gois­ta, ja su­sien kans­sa on pär­jät­ty muu­toin hy­vin, mut­ta täl­lai­set hel­pol­le ruo­al­le op­pi­neet yk­si­löt te­ke­vät pal­jon tu­hoa, Lep­pä­nen uu­moi­lee.

Lam­pu­rit ovat vä­sy­neet jat­ku­vaan huo­leen, joka vai­kut­taa ja­los­tuk­seen­kin.

– Joka päi­vä jos­tain päin Suo­mea tu­lee lam­pu­ri­kol­le­goil­ta tie­toa su­si­va­hin­gois­ta. Yh­tä la­jia suo­je­le­mal­la mon­ta muu­ta me­ne­te­tään, ja syr­jäi­sem­mät lai­tu­met pu­si­koi­tu­vat, kun eläi­miä ei us­kal­la pi­tää niil­lä, Lep­pä­nen har­mit­te­lee.

Pe­to­ai­dat vaa­ti­vat pal­jon huol­toa

Si­ro­lan lam­mas­ti­lal­la Si­ni­sen­tien var­rel­la Toh­ma­jär­vel­lä on va­rau­dut­tu pe­to­va­hin­koi­hin, vaik­ka edel­li­ses­tä su­si­va­hin­gos­ta on vuo­sia.

– Olen huo­lis­sa­ni lam­pai­den tur­val­li­suu­den puo­les­ta. Mei­dän ti­lal­lam­me kai­kil­la käy­te­tyil­lä lai­tu­mil­la on 7- tai 5-lan­kai­set suur­pe­to­ai­dat. Uu­sien ai­tauk­sien pys­ty­tyk­ses­sä on val­ta­va työ, ja tämä ra­joit­taa myös meil­lä pal­jon lai­dun­nus­mah­dol­li­suuk­sia. Ke­vääl­lä ja ke­säl­lä huol­to- ja kun­nos­sa­pi­to­työt sekä ai­dan alus­ten nii­tot työl­lis­tä­vät yh­den ih­mi­sen, Roo­sa Hon­ka­nen ku­vai­lee.

Su­si­va­hin­ko­jen uh­ka ly­hen­tää lai­dun­kaut­ta.

– Elo­kuun puo­leen vä­liin men­nes­sä tuom­me kaik­ki pe­rin­ne­bi­o­toop­pe­ja kau­em­pa­na lai­dun­ta­neet eläi­met ta­kai­sin lai­tu­mil­le ti­la­kes­kuk­sen ja val­ta­tien lä­hei­syy­teen, jot­ta eläi­mil­lä on pää­sy vilk­kaam­min lii­ken­nöi­dyn alu­een ja pi­ha­pii­rien suo­jaan, Hon­ka­nen jat­kaa.

Ja­los­tu­se­läin­ten to­del­lis­ta ar­voa ei kor­va­ta

Hon­ka­nen tie­tää lam­pu­rei­den ko­ke­van kor­vauk­set riit­tä­mät­tö­mik­si.

– Eläi­mes­tä saa­ta­va kor­vaus­hin­ta ei si­säl­lä mi­tään lii­tän­näis­ku­lu­ja, joi­ta pe­to­va­hin­gos­ta ai­heu­tuu. Näil­lä tar­koi­tan esi­mer­kik­si raa­to­au­to­ku­lu­ja, ja va­hin­gon seu­raus­ten hoi­ta­mi­seen ja uu­den va­hin­gon en­nal­ta­eh­käi­syyn tar­vit­ta­vaa työ­ai­kaa. Mi­kä­li meil­lä sat­tui­si va­hin­ko esi­mer­kik­si sii­tos­päs­si­lau­mas­sa, saa­tet­tai­si Suo­mes­ta me­net­tää use­am­pi su­ku­lin­ja ko­ko­naan, ei­kä sel­lai­nen me­ne­tys ole ko­vin hel­pos­ti mi­tat­ta­vis­sa ra­has­sa. Eläi­men ja­los­tu­sar­voa ei siis ote­ta kor­vaus­las­kel­mis­sa huo­mi­oon, ja näin ol­len ti­lal­le saat­taa koi­tua va­ka­vi­a­kin seu­rauk­sia vuo­sia kes­tä­neen ja­los­tus­työn nä­kö­kul­mas­ta, Hon­ka­nen sel­ven­tää.

Lisää aiheesta

Kysely