Viljami Vauhkonen ja Janne Neuvonen ovat kokeneet yrittäjyyden aloittamisen helpoksi.
Päivi Lievonen
KITEE
Päivi Lievonen
Kevytyrittäjyys mahdollistaa yrittäjyyden kokeilemisen jo ennen täysi-ikäistymistä. 17-vuotias Janne Neuvonen ja 15-vuotias Viljami Vauhkonen aikovat työllistyä aikuisina oman yrityksen kautta kokopäiväisesti. Yhteinen yritys perustettiin heinäkuussa ja ensimmäiset asiakastyöt huoltojen ja korjausten parissa on jo tehty.
Parhaillaan kaksikko remontoi toimitiloja Jannen kotipihaan Tasapäässä. Vanhaan hirsitaloon kunnostetaan sekä huoltotilaa pienkoneille, että toista huonetta toimistoksi.
– Aloitimme Puhossalossa kotonani, mutta Tasapäähän saamme paremmat toimitilat, Vauhkonen linjaa.
Jykä Garage-pienkonekorjaamo aikoo aloittaa toimintansa laajamittaisemmin marraskuun alussa. Toimintatapana on 4H-yritys ja kevytyrittäjyys. Oman yrityksen perustamista kaksikko ei ole kokenut vaikeaksi vaan suosittelee sitä muillekin.
– Huomasimme, että 4H tekee nuorille kevytyrityksiä. Tapa on helppo ja riskitön lähteä yrittäjäksi. Yrityskoulutuksessa käytiin kaikki tärkeät asiat hyvin läpi, Vauhkonen kuvailee.
Opinnot tukevat yrittäjyyttä
Jykä Garagen huoltorepertuaariin kuuluvat muun muassa mopot, veneiden perämoottorit, moottorikelkat ja sähköpyörät. Molemmilla nuorilla yrittäjillä on harrastuksen kautta kokemusta koneenkorjauksesta. Neuvonen opiskelee parhaillaan Joensuussa pienkoneasentajaksi.
– Tarkoituksena on valmistua ensi vuonna eli opinnot ovat nyt toisella vuodella. Aion työllistyä valmistumisen jälkeen suoraan omaan yritykseeni Kiteelle, ja minulla on myös oma toiminimi-yritys, Neuvonen kertaa.
Neuvonen työskentelee yrityksen parissa jo päivittäin.
– Iltapäivisin koulun jälkeen ja jonkin verran myös viikonloppuisin päivystän. Viljami tulee paikalle auttamaan tarvittaessa. Remontti on vienyt nyt aikaa, kun on maalattu ja tehty yksi seinä lisää ja purettu entisiä, Neuvonen jatkaa.
Ongelmanratkaisu kiinnostaa
Vauhkonen ei ole vielä päättänyt tulevia opintoja ja ammattiaan, mutta koneiden pariin hän aikoo työllistyä.
– Mietin vielä pienkonekorjaajan ja metallialan välillä. Metallipuolelta saisi lisää tietotaitoa ja oppisi hitsaamista ja muuta tarpeellista, Vauhkonen arvottaa.
Lukion jälkeen jatko-opintoina insinööriopinnot olisivat todennäköisin vaihtoehto.
– Olen vahvoilla suunnitteluun ja ongelmanratkaisuun liittyvissä tehtävissä ja pidän haasteista. Toisaalta tykkään tehdä käsilläni, rakennella ja korjata kaikenlaista. Käsillä tehty työ on mieleistä, mutta myös palkitsevaa, koska siinä pystyy näkemään heti työnsä tuloksen, Vauhkonen puntaroi.
Vauhkosen ammattitoiveet liittyvät suunnitteluun, mutta myös käytännön työhön.
– Mietin myös mahdollisuutta suorittaa Riveriassa kaksoistutkinto joko talonrakentajan tai pienkonekorjaajan välillä, Vauhkonen pohtii eri vaihtoehtoja.
Työvälineitä hankintalistalla
Yritys toimii pääasiassa omissa toimitiloissaan Tasapäässä, mutta myös noutopalvelu ja joidenkin korjausten osalta myös asiakkaan luona tapahtuva huolto on mahdollista, sillä Neuvosella on jo auton ajokortti.
– Meillä on saatavilla myös pari lisätyöntekijää, jotka työskentelevät ruuhkatilanteissa tuntikorvauksella. Nyt on tehtävä vielä paljon hankintoja; pitää hommata esimerkiksi työkaluvaunu, paineilmatyökalut ja ulosottimia. Myös peräkärry on hankintalistalla, Neuvonen luettelee.
Osaamista kaksikolla on erityisesti mopojen ja perämoottorihuoltojen parissa.
– Koko ikäni olen tehnyt mopohommia. Kaikkien pienkoneiden remontit onnistuvat, mutta esimerkiksi ruohonleikkureissa osat voivat maksaa enemmän kuin mitä itse leikkuri, Neuvonen tietää.
Toimipiste Kiteen keskustassa tavoitteena
Markkinointi painottuu sosiaaliseen mediaan, ja Jykä Garagelle on jo avattu oma Facebook-sivusto.
– Asiakaskunta koostuu pääasiassa kiteeläisistä. Tavoitteena on, että yritys laajenisi sen verran, että saisimme jossain vaiheessa avattua toimipisteen Kiteen keskustaan, Vauhkonen suunnittelee.
Asiakaspalautettakin on jo ehtinyt kertymään.
– Positiivista palautetta on saatu. Vanhemmat muistuttelevat tärkeistä asioista, mutta kaikki on hoidettu ajallaan. Suosittelemme kevytyrittäjyyttä muillekin nuorille, jos on helposti toteutettava yrityssuunnitelma. 4H-yhdistyksen kautta pääsee helposti alkuun, kaverukset kannustavat.
Kainaloteksti: Perinteiselle yrittäjyydelle on kevyempiä vaihtoehtoja
Päivi Lievonen
Perinteiselle yrittäjyydelle on useampia eri vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi kevytyrittäjyys ja toimiminen osuuskunnan alaisuudessa. Esimerkiksi satunnaisia keikkatöitä voi tehdä opiskelujen tai päivätyön ohessa erilaisten yrittäjyyden muotoja hyödyntäen.
Kevytyrittäjyys mahdollistaa yksityishenkilölle tavan toimia yrittäjämaisesti, ulkoistaen byrokratian laskutuspalvelun kautta. Kevytyrittäjänä voi toimia esimerkiksi 4H-järjestön, pankin kevytyrittäjyyspalvelun tai laskutuspalvelun, kuten Ukko.fi-palvelun kautta. Kirjanpito, veroilmoitukset ja muu hallinnollinen byrokratia tapahtuu laskutuspalvelun kautta.
4H-yrittäjyys suunnattu nuorille
Kevytyrittäjä laskuttaa palvelustaan laskutuspalvelun avulla, joka ottaa siivun palkkiosta kuluihin. Loput rahoista laskutuspalvelu tilittää kevytyrittäjälle niin sanotusti palkkana. Kevytyrittäjyys toimii parhaiten pienellä liikevaihdolla toimiessa ja oman osaamisen myymisessä.
Kevytyrittäjyys on mahdollista kaikenikäisille, vain 4H-yrittäjyys on suunnattu tietylle ikäluokalle. 4H-yrittäjäksi voivat ryhtyä 13-28-vuotiaat, joko yksin tai yhdessä kaverin kanssa. 4H-yrityksen myynti voi olla vuodessa 50 eurosta 7000 euroon saakka. 4H-yrittäjyys voi tuoda myös opintopisteitä opiskeluun.
Osuuskunta yrittäjyyden väylänä
Osuuskunta mahdollistaa esimerkiksi pienille käsityöyrittäjille yhteisyrittäjyyden kautta. Osuuskunta on yritysmuoto, joka harjoittaa taloudellista toimintaa, josta on hyötyä sen jäsenille.
Osuuskunta toimii yhteistyön alustana, ja sen kautta voidaan hoitaa esimerkiksi laskutusta, markkinointia ja myyntiä. Kiteellä toimii työosuuskunta Ruori, joka tarjoaa vaihtoehdon toimia yrittäjyyden ja palkkatyön välillä. Työosuuskunta tarjoaa yhden keinon työllistyä tai saada lisäansiota omaehtoisesti, ja se huolehtii työnantajan velvoitteista, kuten esimerkiksi laskutuksesta ja vakuutuksista.
Keski-Karjalan alueella toimiva Työosuuskunta Ilo toimii tavanomaisesta osuuskuntakaavasta hieman eri tavalla; yrittäjä on työsuhteessa osuuskunnalle, eli palkka kulkee osuuskunnan kautta.