KESKI-KARJALA
Mervi Venäläinen
KETIssä siirretään kuun vaihteessa viestikapulaa eteen päin kahdella sektorilla. Katariina Eskelinen siirtyy yritysneuvontaan Pekka K. Vatasen lähtiessä uusiin haasteisiin, ja Katariinan tilalle VaPa-hankkeeseen on puolestaan jo perehtymässä Piia Repo.
Uutena kasvona KETIssä lokakuussa aloittanut Piia on kesälahtelainen paluumuuttaja. Etelä-Suomessa hoiva-alan yrittäjänä toimineen Piian paluumuuttoprosessi käynnistyi koronan myötä.
– Toimin yrittäjänä runsaat viisi vuotta kotiin tuotettavien palvelujen tuottajana. Kesälahdelle muutin maaliskuussa, ja ennätin työskennellä Siun soten palveluksessa esimiestyössä puoli vuotta ennen tätä työtä.
Piian koulutustausta ja työkokemus olivat sopivat jatkamaan Katariinan työtä VaPa- hyvinvointialan kumppanuuksilla vaikuttaviin palveluihin -hankkeessa.
– Kiinnostukseni tehtävään herätti erityisesti se, että hankkeessa nostetaan esiin pientoimijuutta sekä heidän verkostoitumistaan ja yhteistyömahdollisuuksia. Uskon, että omasta yrittäjätaustastani on hyötyä tehtävässä.
– Työ on turvallista aloittaa, kun Katariina jää taloon, ja yhteistyökumppaneina on tiivis ja toimiva osaajaporukka muun muassa Karelia ammattikorkeakoulusta. Lisäksi saan tukea kaikilta täällä KETIssä, Piia toteaa.
Katariina Eskelisen ojentaman hankevetäjän viestikapulan vastaanottaa Piia Repo. Tulevaisuuteen katsovan hankkeen viestikapulana toimii osuvasti futuristi-tietokirjailija Perttu Pölösen kirja.
Mervi Venäläinen
Hanke sai jatkoaikaa
Viime vuoden syyskuussa alkanut VaPa-hanke oli määrä päättyä ensi vuoden elokuussa. Koronasta johtuen hankkeen toimenpiteitä ei ole voitu suunnitellusti toteuttaa, joten hankkeelle haettiin ja saatiin jatkoa vuoden 2023 helmikuun loppuun saakka.
– Hankkeen punaisena lankana ovat hyvinvointialan kumppanuudet ja sitä kautta uusien palveluiden syntyminen ja asiakaspolkujen rakentaminen, Katariina Eskelinen tiivistää.
Laajasta hyvinvointialasta on hankkeessa rajattu pois kauneudenhoitoala ja matkailuala, vaikka välillisesti toki hankkeeseen kuuluvatkin esimerkiksi mukana olevien yritysten yhteistyökumppaneina.
– Hankkeessa voi olla mukana ottamalla kaiken hyödyn irti tai osallistumalla vain yksittäisiin tilaisuuksiin. Maksu määräytyy hankkeen toimenpiteiden ja yrityksen koon mukaan. Tällä hetkellä tiiviimmässä verkostossa on mukana 44 toimijaa, lisäksi toinen mokoma on osallistunut yksittäisiin toimenpiteisiin. Mukana on monenlaisia yrityksiä personal trainereista asumispalveluiden tuottajiin, Katariina kertoo.
Vielä pääsee mukaan
Katariina toteaa, että erilaisilla yrityksillä on erilaiset haasteet. Jokaiselle mukaan lähtevälle tehdään alkuhaastattelu ja tilanteen kartoitukset alussa, välillä ja lopussa. Lisäksi toimijoilta kerätään palautetta ja suunnitellaan jatkotoimenpiteet.
Katariina ja Piia painottavat, että hankkeeseen pääsee vielä mukaan.
– Seuraava verkostoitumistilaisuus on joulukuussa. Tulossa on vielä opintomatkoja ja yhteisiä messuosallistumisia kotimaahan ja mahdollisesti ulkomaillekin. Lisäksi hankkeessa on hyvä mahdollisuus erilaisille kokeiluille. Pyrkimyksemme on esimerkiksi löytää halukkaita toimijoita testaamaan työnkeventimiä, joilla voi vaikuttaa työssä jaksamiseen.
– Fyysiset kohtaamiset ja verkostoituminen on hankkeessa olennaista, ja siksi odotankin jo kovasti, että pääsen kunnolla hommiin ja tapaamaan ihmisiä, Piia iloitsee.
Katariina palaa vanhaan uuteen
VaPa-hankkeesta yritysneuvonnan puolelle siirtyvä Katariina Eskelinen on toiminut KETIssä jo vuosikymmenen.
– Olen saanut kehittää osaamistani ja kerryttää verkostojani eri tehtävissä. Voi sanoa, että tehtävänkuvasta huolimatta näkökulmani on aina ollut yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Siirryn hyvillä mielin ennalta tuttuun yritysneuvojan tehtävään.
Koronan myötä yritysten on täytynyt sopeutua toimintaympäristöjen muutoksiin alalla kuin alalla. Esimerkiksi digitaalisuudesta on tullut arkipäivää viimeistään koronan aikana.
Vaikka Keski-Karjalassa ei tiettävästi yksikään yritys ole lopettanut suoraan koronan takia, on pandemialla ollut varmasti välillisiä vaikutuksia monen yritystarinan päättymiseen tai suunnan muuttumiseen.
– Korona on varmasti jouduttanut osaltaan joidenkin yrittäjien henkilökohtaisia päätöksiä. Kriisitilanteessa ihmiset reagoivat monin tavoin. Toiset lamaantuvat, toiset toimivat. Monessa yrityksessä on tehty hiljaisena korona-aikana kehittämistyötä esimerkiksi avustusten turvin. Kehittämistyölle kun ei pienyrityksissä normaalisti tahdo aikaa löytyä.
– Korona on näkynyt eri toimijoille eri tavoilla ja eri aikaisesti. Joillakin aloilla hiljaiset signaalit olivat nähtävissä jo vuoden 2019 lopussa, ja osalle aloista vaikutukset ylsivät vasta tämän vuoden puolella.
Katseet tulevaan
Äkilliset muutokset toimintaympäristössä ovat saaneet monet yrittäjät kantamaan huolta yrityksen tulevaisuudesta aivan uudella tavalla. Katariina kannustaa yrittäjiä puhumaan.
– Jo se auttaa, että kertoo ajatuksensa ja huolensa luotettavalle henkilölle. Yritysneuvonnan palvelut ovat saatavilla myös näissä tilanteissa, Katariina muistuttaa.
Tällä hetkellä osalla yrityksistä kasvun, ja jopa toiminnan, esteenä on työvoimapula.
– Kaikille aloille ei tulevaisuudessa tule löytymään työntekijöitä Suomesta. Kansainväliselle työvoimalle on tehtävä tilaa. Tämä vaatii toimijoilta avoimuutta ja rohkeutta sekä tulevaisuuden johtamistaitoja.
– Kaikkien yrittäjien olisi hyvä miettiä, missä näkee yrityksensä viiden vuoden kuluttua, ja lähteä rakentamaan polkua siihen suuntaan, Katariina kehottaa.