Suomessa ikääntyvien ihmisten määrä lisääntyy tulevina vuosina voimakkaasti. Hoidettavia ja apua tarvitsevia on aina vaan vuosi vuodelta enemmän.
Hyvinvointialueemme on laaja, eri alueilla palvelujen tarve ja saatavuus on erilaista. Kaupunki alueilla ja vauraammilla hyvin toimeen tulevilla alueilla palvelujen saanti on helpompaa, ja eläkkeetkin ovat parempia.
Aluehallinnon tulisi huolehtia, että kaikki saisivat tasavertaisen hoivan ja huolenpidon riippumatta siitä missä päin maakuntaa sattuvat asumaan. Erityisesti tällä hetkellä tulisi tarttua hoitajamitoituksiin sekä hoitajien jaksamiseen, tehostettujen palveluasuntojen vähyyteen, vanhukset joutuvat usein liian kauan jonottamaan asianmukaista hoitopaikkaa. Kotihoidossa on paljon huonokuntoisia ja muistisairaita vanhuksia joiden paikka ei ole monestikaan enää turvallista yksin kotona.
Huomiota on kiinnitettävä hoidon laatuun, ravinnon monipuolisuuteen, ulkoilun ja muiden virikkeiden puutteeseen. Omaishoitajien asema vaatisi nopeaa korjausta.
Harvaan asutuilla alueilla julkisen liikenteen puute ja iäkkäiden vanhusten ajokiellot aiheuttavat muuttotarvetta, muutetaan omasta mökistä johonkin asutuskeskuksen vuokra-asuntoon, kun mökkiä ei saada myydyksi, kohtaapa monella tiukan talouden kausi, onpa tarkasti mietittävä ostaako lääkkeitä vai ruokaa, vuokrakulujen lisäksi.
Digipalvelujen saanti syrjäseuduilla tai osaaminen on vielä puutteellista, väliinputoajia on paljon, se tulisi huomioida palveluja suunnitellessa.
Eläkeläisköyhyys, asiakasmaksukatot, niissä työtä riittää. Ikärasismiin, eriarvoisuuteen ja turvattomuuteen on viimeaikoina törmätty erilaisissa yhteyksissä, se on harmittavaa ja niihin tulee tarttua kiireellisesti.
Onko meillä vielä tavoitteena, hyvä turvallinen, virikkeellinen ja arvokas vanhuus kaikille, asuinpaikasta ja maksukyvystä riippumatta.
EIRA VÄÄNÄNEN,
aluevaaliehdokas SDP
Eläkkeensaajien keskusliiton 2 varapj.