Tohmajärven kunnan pohjoiset, ja itäiset osat ovat saaneet osakseen melkoisen hirvi-invaasion. Tämä tuli ilmi kuluneen hirvijahdin, ja jahdin jälkeisen lumijälkilaskennan ansiosta. Oman metsästysseurani, Värtsilän riistamiesten alueelta laskettiin 42 hirveä lumijäljistä, se on suurin luku vuosikymmeniin. Tämä tarkoittaa Värtsilän alueella noin 4,2 hirven tiheyttä tuhatta hehtaaria kohti. Tavoite metsästyksen jälkeen on alueella noin 2,6-2,8 hirveä. Kyselin asiasta hieman laajemmalta alueelta, ja ilmeni että talvehtiva kanta on kasvanut merkittävästi parissa vuodessa ollen nyt koko hirvitalous alueella noin 3,7 eläintä/1000 ha.
Miksi hirvikanta on kasvanut kyseisiin lukuihin, on erittäin monisyinen kysymys. Ehkä osansa tekee Venäjän laidunalueiden runsaus, osasyy on varmasti petopaine ja varmaankin myös metsästäjien varovaisuus aikaisempien vuosien jahdeissa. Joka tapauksessa hirviä on enemmän kuin miesmuistiin tällä kulmalla Karjalaa.
Tämä hirvien runsaus tulee olemaan monelle metsänomistajalle ikävä yllätys, kun kevään tullen menette taimikoitanne tarkastamaan. Jo viime vuosi antoi viitteitä laajenevista taimikkotuhoista alueella, tämä talvi tulee olemaan pahempi. Jos lumikertymä kasvaa vielä paljon, yhteen kerääntyneet hirvilaumat tekevät pienellä alueella totaalista tuhoa.
Mitä metsänomistaja sitten voi tehdä ehkäistäkseen vahinkoja? No ensimmäinen vastaus on tietysti vuokrata maansa metsästyskäyttöön. Ilman metsästysvuokrasopimuksia metsästystä ei voida suorittaa, ja metsästäjät jättävät myös mieluusti pienen suojavyöhykkeen näiden vuokraamattomien palstojen ympärille, ihan vain välttääkseen väärälle alueelle kaatumisen vahinkoa. Jos metsästysalue on jossain kohtaa sirpaleinen, metsästystä kohdennetaan yhtenäisemmälle alueelle. Tämä voi aiheuttaa suurta paikallista tuhoa näin talven paksuimman lumen aikaan, kun hirvet jäävät vasomisalueelleen talvehtimaan, ja keräävät myös muuttajia seuraansa. Eli hirviä on enemmän alueilla, jossa niitä ei metsästetä.
Toki myös metsänhoito vaikuttaa tuhojen laajuuteen. Kaikkein kipeimmin hirvi iskee hoidettuihin 1,5-3 metrisiin männyn ja koivun taimikoihin. Pahalla hirvialueella parhaat tavat uudistaa metsät ovat luontaisia, ja taimikoiden perkaukset pitää harkita tarkkaan.
Metsänomistajan kannattaa nyt käydä tarkastamassa tilanne taimikoissaan. Jos ei siihen kykene, voi pyytää tähän jotakuta kykenevää. Jos hirviä on alueella paljon, voi niitä nyt hieman häiritsemällä ehkä pelastaa taimikkonsa, tosin työ voi olla turhaa, jos ei sitä toista viikoittain. Erityisesti pitää olla hereillä keväällä ja tarkastuttaa asiantuntijalla taimikot, jotka ovat kärsineet tuhoja, hirvivahinko korvataan osittain tiettyjen kriteerien ylittyessä. Metsäkeskus on oikea osoite avun saamiseen.
Hirvikanta ei leikkaudu petojen toimesta, vaikka ne varmasti siihen vaikuttavat. Tämä alue on esimerkki siitä, kun pohjoisessa ja idässä tehokkaasti hirviä metsästävät sudet ovat pakanneet hirviä meille. Tämän alueen sudet eivät kuitenkaan juuri hirveä pyydä, niillä on mielessä pienempi riista. Susikantahan on todistetusti alueella iso, mutta hirvikantaan se ei jostain syystä täällä siis isommin vaikuta. Näin ollen muualta on vaeltanut ja jäänyt meille hirviä, jotka ovat hyvin nopeasti muuttaneet tilanteen nykyiseksi. Tätä tilannetta ei siis ole aikaansaatu metsästämättömyydellä, vaan asiaan varmuudella vaikuttaa pedot, erityisesti susi.
Tarkkana nyt siis hirvien suhteen!
MIKA PIIROINEN