Aloin pohtia, että mistä kertovatkaan ne sävelmät ja laulut, joita tupsahtelee eri tilanteissa mieleen. Ne ovat tietyllä tavalla korvamatoja, mutta en ole kuullut niitä mistään laitteesta, vaan ne soivat vain omassa päässäni - pitääkö siis olla huolissaan.
Joskus sanoilla tai sävelellä on looginen syy latautua kuuluville aivojeni kovalevyltä. Joskus taas yhteyttä on mahdoton havaita. Hasta manana Rebekka (Danny) on yllättävin korvamatonen, jonka muistan lähimenneisyydestä. En edes tiennyt osaavani biisiä, mutta niinpä se vaan tupsahti mieleeni ja sai kaveriporukassamme aikaan röhönaurut, kun menin tunnustamaan, että tällaista nyt mielessäni pyöritän.
Vaikka talvi on minulle mieleinen vuodenaika, hiipii aivojen sopukoista yllättäen biisejä, joissa ei rämmitä loskassa tai ähelletä lumitöiden kimpussa. Tiellä, jonka varrella kasvaa villejä lupiineja (J. Karjalainen). Hullu ajatus, kun työmatkalla teiden varret ovat puolitoistametristen kinosten peitossa. Tämän samaisen tien varret kasvavat neljän kuukauden päästä lupiinia sinipunavalkoisena räsymattona ja vaikka lupiini onkin vieraslaji, saattaa sen kitkeminen luonnostamme jo olla mahdotonta.
Samalla talvisella maantiellä kotiin päin ajellessa putkahtaa syöveristä yhden suosikkibändini Neljän Ruusun laulun säe: Öisellä rannalla voi kuun siltaan kulkea. Mieleen tulvahtaa elokuinen pehmeä lämpö ja hämärtyvä järvimaisema. Viime kesänä tällaisena iltana luontoelämyksen kruunasivat lepakot, luultavasti vesisiipat, jotka suikahtelivat nuotiopaikkamme ympärillä mökkirannassa. Etäämpänä selällä vilkkui syväväylän poijun valo, joka teki tunnelmasta taianomaisen. Siellähän on valmis reitti, jota pitkin pääsee vaikka maailman ääriin. Pökerryttävä ajatus saunan jälkeen tulilla istuessa.
Ole aina nuori, rohkea ja katso valoon päin, sanoit, hymypoika, ystäväin.
Sä maailmaa paranna, mut' muista, että ihmiselämään riittää, kun selviydytään.
Näin laulaa Maarit kappaleessa Hymypoika. Kasvoillamme hymy on piiloutunut maskien suojaan. Viimeaikaiset tapahtumat Ukrainassa vetävät vakavaksi. Itse löydän lohtua noista sanoista. Katsotaan kuitenkin valoon päin ja toivotaan maailman päättäjille voimia, rohkeutta ja viisutta.
Mirja Hurskainen