Kesäloma ei ole enää ainoa aika, jolloin vapaa-ajan asukkaat nauttivat maaseudun rauhasta vaan mökkeily on usein ympärivuotista. Kuvituskuva.
Riitta Hakulinen
Nykyisin ei voi puhua enää vain kesäasukkaista vaan oikeampi termi ovat ympärivuotiset vapaa-ajan asukkaat.
Monipaikkaisuus on muodostunut korona-ajan myötä uudeksi normaaliksi, ja yhä useampi mökki on myös etätyöpaikka. Mökillä halutaan oleilla myös työarjen lomassa, sillä mikäpä sen mukavampaa kuin pääkaupunkiseudun ruuhkien sijaan suunnata työpäivän lomassa lenkille luonnon rauhaan.
Vapaa-ajan monipaikkaisuus on Suomessa erittäin suurta ja se näkyy meidänkin seudulla. Mobiilidataan perustuvan tutkimuksen myötä tiedetään, että Keski-Karjalassa on jatkuvasti paikalla enemmän porukkaa kuin mitä väkiluvun mukaan pitäisi olla.
Ehkä kaikista hurjin esimerkki tästä on juhannuksen seutu Rääkkylässä. Pitäjässä pitäisi väkiluvun mukaan olla parituhatta asukasta, mutta mobiilidatan perusteella viime kesinä mittumaarina kunnassa oleskeli 9 000 ihmistä. Jopa helmi-, loka- ja marraskuussa, jolloin väkimäärä on vähimmillään pitäjässä, kunnassa on satoja ihmisiä enemmän kuin mitä väkiluku kertoo. Lukemat ovat samansuuntaisia Kiteelläkin.
Vapaa-ajan asukkaat ovat merkittäviä myös elinvoiman kannalta, sillä heidän mukanaan tulee ostovoimaa. Tilastokeskuksen mukaan seutukunnalla on noin 5000 mökkiä, joiden omistajista noin 3400 asuu seudun ulkopuolella. He ovat tottuneet käyttämään palveluja, ja aikaakin on niin itsensä hemmotteluun, kulttuuririentoihin ja vaikkapa koiran trimmaukseen. Palvelut ovat täällä usein myös edullisempia kuin kotipaikkakunnalla, joten miksipä niitä ei käyttäisi. Useampi pienyrittäjä on maininnut, että mökkiläiset ovat näkyvä osa asiakaskuntaa.
Rautakaupat ovat oma lukunsa; heille mökkiläiset ovat suorastaan elintärkeitä kesäsesongissa. Hiipuvaan yhdistystoimintaan vapaa-ajan asukkailla voisi olla annettavaa, mikä lisäisi myös yhteisöllisyyttä.
Sydänkarjala tarvitsee mökkeilijöitänsä vakituisten asukkaiden lisäksi, sillä yhdessä rakennamme seudun elinvoimaa. Toivottavasti kaksoiskuntalaisuus joskus toteutuisi. Kun elämä jakautuu yhä enemmän koti- ja mökkipaikkakunnan välille, toisi kaksoiskuntalaisuus joustoa palveluiden käytettävyyteen. Lisäeurot eivät pahitteeksi olisi kuntien valtionosuuksiinkaan ja julkisten palveluiden järjestämiseen, joista esimerkiksi kirjastoa mökkiläiset aktiivisesti jo käyttävät.
Päivi Lievonen