Vie­lä 80-lu­vun al­ku­puo­lel­la moni kul­ki­ja nou­si Värt­si­län Pat­so­lan­mä­el­le tii­rai­le­maan sen ai­kai­sen Neu­vos­to­lii­ton suun­taan van­haan Värt­si­lään. Tuu­mail­tiin, et­tä siel­lä ne ovat; val­koi­set ker­ros­ta­lot ja teh­taan piip­pu. Ne oli­vat lä­hel­lä, mut­ta niin kau­ka­na, rau­ta­e­si­ri­pun ta­ka­na.

Neu­vos­to­lii­ton ha­jo­a­mi­nen al­koi edis­tyk­sel­li­sen neu­vos­to­joh­ta­ja Mi­hail Gor­bat­šo­vin uu­dis­tus­po­li­tii­kas­ta 1985. Gor­bat­šo­vin pe­rest­roi­ka ja glas­nost oli­vat yri­tys kor­ja­ta re­aa­li­so­si­a­lis­mia pa­rem­min toi­mi­vak­si ja in­hi­mil­li­sem­mäk­si. Mo­net maan on­gel­mat kui­ten­kin pa­he­ni­vat uu­dis­tus­po­li­tii­kan ta­kia. Uu­dis­tuk­set kui­ten­kin ete­ni­vät, Neu­vos­to­liit­to vaih­tui Ve­nä­jäk­si, avoi­muus li­sään­tyi, rau­ta­e­si­rip­pu avau­tui.

Rei­lut 30 vuot­ta olem­me tääl­lä Itä- ja Kaak­kois-Suo­mes­sa saa­neet naut­tia ra­jan avau­tu­mi­sen tuo­mas­ta elin­voi­man kas­vus­ta, eh­kä myös lie­veil­mi­öi­den tuo­mis­ta ki­rois­ta. Se on ol­lut osa mei­dän elä­määm­me. Itäi­nen Suo­mi eli sii­tä. Mel­kein puo­let so­dan­jäl­kei­ses­tä ajas­ta.

Iso osa nyt työs­sä käy­väs­tä vä­es­tös­tä on syn­ty­nyt ja kas­va­nut ajas­sa, jol­loin rau­ta­e­si­rip­pua ei ol­lut. Ve­nä­jäl­lä on ol­lut mer­kit­tä­vä roo­li itäi­sen Suo­men ta­lou­des­sa ja tu­le­vai­suut­ta oli suun­ni­tel­tu Ve­nä­jä-yh­teyk­sien ym­pä­ril­le. Met­sä­te­ol­li­suus toi Ve­nä­jäl­tä pal­jon puu­ta raa­ka-ai­neek­si. Teh­taat käyt­ti­vät ve­nä­läis­tä kaa­sua edul­li­se­na ener­gi­an­läh­tee­nä. Itä-Suo­mes­sa Ve­nä­jä on ol­lut myös tär­keä vien­ti­koh­de eri­tyi­ses­ti Itä-Suo­men yri­tyk­sil­le. Ve­nä­läi­set tu­ris­tit ja os­tos­mat­kai­li­jat taas toi­vat en­nen ko­ro­na­vi­rus­pan­de­mi­aa alu­eel­le mil­joo­nia eu­ro­ja.

Nyt Vla­di­mir Pu­ti­nin ai­ka­na rau­ta­e­si­rip­pua ve­de­tään kiin­ni uu­del­leen. Mi­kä­li se jos­kus avau­tuu, kon­tak­tien uu­del­leen ra­ken­ta­mi­nen voi vie­dä vuo­si­kau­sia, eh­kä vuo­si­kym­me­niä.

Van­hem­mat muis­ta­vat, mitä elä­mä oli rau­ta­e­si­ri­pun ai­kaan, nuo­rem­mil­le ti­lan­ne on uu­si. Koko itäi­nen Suo­mi saa ope­tel­la uu­den­lai­sen elä­män uu­den rau­ta­e­si­ri­pun var­jos­sa. Tär­ke­ää mei­dän itä­suo­ma­lais­ten, mut­ta myös koko Suo­men ja eh­kä koko Eu­roo­pan­kin kan­nal­ta on kui­ten­kin pi­tää itäi­nen Suo­mi elin­voi­mai­se­na uu­des­sa­kin ti­lan­tees­sa. Sil­lä on iso mer­ki­tys pait­si mei­dän itä­suo­ma­lais­ten toi­meen­tu­lon kan­nal­ta myös laa­jem­min tur­val­li­suus­po­liit­ti­sis­ta nä­kö­kul­mis­ta kat­sot­tu­na.

Tämä on on­nek­si näh­ty, ja esi­mer­kik­si Suo­men hal­li­tuk­sen bud­jet­ti en­si vuo­del­le si­säl­tää eril­li­sen Itä-Suo­mi-pa­ke­tin, jol­la py­ri­tään tur­vaa­maan alu­een elin­voi­maa. Itäi­nen Suo­mi saa en­si al­kuun vuo­del­le 2023 suun­ni­tel­lut Sai­maan ka­na­van re­mont­tiin va­ra­tut ra­hat, joka oli suu­rin Kaak­kois-Suo­meen suun­nit­teil­la ol­lut val­ti­on in­ves­toin­ti.

Voim­me hy­vin yh­tyä maa­kun­ta­joh­ta­jam­me Mar­kus Hir­vo­sen to­te­a­muk­seen Itä-Suo­men mer­ki­tyk­ses­tä: Itä-Suo­mel­la on val­ta­va ge­o­po­liit­ti­nen mer­ki­tys. Vah­va Itä-Suo­mi tur­vaa koko Suo­mea.

K.S.