Huomattava osa mielenterveyden häiriöistä kärsivistä lapsista ja nuorista ei saa tällä hetkellä tarvitsemaansa hoitoa. Ongelmana on erityisesti perustason palvelujen riittämättömyys. Tuen ja avun viivästyessä joudutaan yhä useammin turvautumaan erikoissairaanhoitoon ja myös lastensuojeluun, vaikka tilanne olisi ollut hoidettavissa riittävillä perustason palveluilla.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten digipalveluissa, nettikirjeissä ja chatissä psyykkiseen terveyteen liittyvät yhteydenotot ovat olleet yleisin yhteydenoton syy jo yli kymmenen vuotta. Psykiatristen yksiköiden ylikuormittuminen ja nuorten mielenterveyspalvelujen aliresursointi kuuluvat yhteydenotoissa päivittäin. Korona-aikainen etäopiskelu ja palvelujen ohentuminen ovat entisestään lisänneet lasten ja nuorten mielenterveyden tuen ja avun tarvetta.
Matalan kynnyksen mielenterveyden tukea ja palveluja tulee lisätä, jotta lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada nopeasti ja joustavasti apua ja hoitoa. Esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuoltoa ja sen voimavaroja on vahvistettava ja varmistettava, että lapset ja nuoret saavat riittävää tukea ja apua kouluterveydenhuollosta sekä koulupsykologilta ja -kuraattorilta. Erikoissairaanhoidossa puolestaan tulisi vahvistaa intensiivistä avohoitoa, jonka avulla voidaan tukea nykyistä paremmin vaikeammin oireilevia lapsia ja nuoria.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat pirstaleiset, mikä heikentää osaltaan hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta. Lukuisat henkilöstövaihdokset palveluissa murentavat hoidon jatkuvuutta ja palvelupolusta tulee helposti mutkikas. Hyvinvointialueiden on vahvistettava lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen perustason ja erityistason yhteensovittamista sekä tuotava erityispalvelujen osaamista perustasolle.
Emme saa myöskään unohtaa lasten ja nuorten arkiympäristön merkitystä mielenterveydelle. Kivat kaverit, kannustavat vanhemmat ja opettajat, mieluisat harrastusmahdollisuudet, ensimmäiset myönteiset työelämäkokemukset ovat kaikki mielenterveyttä vahvistavia tekijöitä. Jokaisessa kohtaamisessa voidaan vahvistaa lapsen ja nuoren mielen hyvinvointia.
Lapsen ja nuoren ikätason mukaiset vaikuttamismahdollisuudet omaan elämäänsä ja hyvinvointiinsa liittyvissä asioissa tuovat lapselle ja nuorelle tunteen merkittävyydestä ja arvostuksesta, mikä puolestaan tukee tervettä itsetunnon rakentumista. Lapsen asioissa lasta tulee kuulla ikätason mukaisesti, kuulemalla ja kuuntelemalla lisäämme myös mielenterveyden hyvinvointia. Järjestöjen toteuttama ennaltavahvistava toiminta tukee hyvinvointialueiden ja kuntien perustason palveluita. Järjestöjen aktiivisesta vapaaehtoisesta lapsi, nuori ja lapsiperhe voi saada elämäänsä luotettavan aikuisen, jolla on aikaa kuulla ja kuunnella. Järjestöt ovat tärkeä toimija kuntien ja hyvinvointialueiden rinnalla lasten ja nuorten mielenterveyden tuen vahvistamisessa.
PÄIVI TURKIA
Toiminnanjohtaja
MLL Järvi-Suomen piiri