Mök­kien re­mon­toi­jat ha­lu­a­vat saa­da fa­si­li­tee­tit koh­dil­leen, ja kok­ki­kil­pai­lus­sa pleit­taa­mi­nen on tär­keä osa suo­ri­tus­ta. Mik­si ei voi­da suo­raan pu­hua va­rus­te­ta­sos­ta ja lau­ta­sel­le aset­te­lus­ta?

Fing­lish on suo­men kiel­tä, jo­hon se­koit­tuu eng­lan­nin sa­no­ja ja sa­non­to­ja. Fing­lis­hiä on eri­tyi­sen pal­jon nuor­ten kie­len käy­tös­sä ja am­mat­ti­lais­ten vä­li­ses­sä vies­tin­näs­sä. Sen käyt­tä­jäs­tä voi tun­tua, et­tä oi­kei­ta sa­no­ja ei suo­mek­si ole tai et­tä eng­lan­nin sa­nat ovat so­pi­vam­pia tai hie­nom­pia. Fing­lish ei ole kään­nös­kiel­tä vaan sii­nä on kyse kiel­ten se­koit­tu­mi­ses­ta.

Äs­ket­täin erään työ­paik­kail­moi­tuk­sen eng­lan­nin kie­len käyt­tö he­rät­ti ih­me­tys­tä so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa ja pää­tyi pu­heen­vuo­roon jopa edus­kun­nan ky­se­ly­tun­nil­le as­ti. – Ke­sä­työ­paik­kail­moi­tuk­ses­saan Pau­lig tar­jo­aa työ­yh­tei­sön, jol­la on vah­vat ar­vot: strive for ex­cel­len­ce, stay cu­ri­ous ja grow to­get­her, ja jota yh­dis­tää for a life full of fla­vor -aja­tus. It­ket­tää.

Avau­tu­mi­sen ta­ka­na on Kes­kus­tan nuo­ri kan­sa­ne­dus­ta­ja Ol­ga Oi­nas-Pa­nu­ma, joka pai­not­taa, et­tä suo­men kie­li on aar­re ja yl­peys. Hyvä oh­je­nuo­ra hä­nen mie­les­tään on se, et­tä asia sa­no­taan suo­mek­si, jos sen suo­mek­si voi sa­noa.

Suo­men kie­len lau­ta­kun­nan va­ra­pu­heen­joh­ta­ja ja Äi­din­kie­len opet­ta­jain lii­ton toi­min­nan­joh­ta­ja Sari Hyy­ti­äi­nen puo­les­taan sa­noo, et­tä il­moi­tus on esi­merk­ki eng­lan­nin kie­len jat­ku­vas­ti vah­vis­tu­vas­ta ase­mas­ta Suo­mes­sa.

– Se on il­miö, jo­hon täy­tyy jol­lain ta­val­la tart­tua täs­sä het­kes­sä. Jos tä­män ti­lan­teen an­ne­taan men­nä näin, niin se tie­tys­ti laa­je­nee ja le­vi­ää koko ajan vaan. Toi­saal­ta on­han meil­le tul­lut lai­na­sa­no­ja koko ajan suo­men kie­leen ihan alus­ta läh­tien. Nyt tämä eng­lan­nin kie­li on sel­lai­nen, jos­ta ote­taan eten­kin si­taat­ti­lai­no­ja tosi pal­jon, Hyy­ti­äi­nen sa­noo.

Nyt on ai­ka siir­tää tämä nar­ra­tii­vi nex­til­le le­ve­lil­le. Kie­li siis tar­vit­see jat­ku­vas­ti uu­sia sa­no­ja, mut­ta ei nii­den tar­vit­se ol­la vie­raan kie­len ään­ne­ra­ken­teen mu­kai­sia. On­han meil­lä esi­mer­kik­si kai­ke­ton, sit­tem­min ton, kaik­ki ruo­ka-ai­ne­al­ler­gi­at huo­mi­oi­va ruo­ka, joka on vah­vis­ta­nut ase­man­sa suo­men kie­len sa­na­na. Nyt vaan sa­nas­to­kil­pai­lu pys­tyyn ja kek­si­mään kie­leen uu­sia il­mauk­sia!

Ka­le­va­lan ko­koo­jan Eli­as Lön­n­ro­tin mer­ki­tys suo­men kie­len sa­nas­ton ke­hit­tä­jä­nä on suun­na­ton. Kan­sal­li­suus, kir­jal­li­suus, kuu­me, las­ki­mo, val­ti­mo, mus­te, pöy­tä­kir­ja, esi­tys, it­se­näi­nen, mie­tel­mä, mo­nik­ko ja yk­sik­kö, si­vis­tys, so­pi­mus, ta­sa­val­ta ja ää­ni­oi­keus an­ta­vat hy­vän ku­van sii­tä, mi­ten mo­nel­le tie­teen ja tai­teen alal­le ulot­tui sa­na­se­pon kat­se.

Mir­ja Hurs­kai­nen