Toh­ma­jär­ven Tee­ri­suol­le ha­e­taan uut­ta lu­paa tur­peen nos­toon. Ha­ki­ja­na on en­ti­nen Vapo Oy uu­del­ta ni­mel­tään Ne­o­va Oy. Suun­ni­tel­lun tuo­tan­to­a­lu­een va­lu­ma­ve­det oli­si tar­koi­tus joh­taa Toh­ma­jär­ven Pei­jon­nie­men­lah­teen. Kui­va­tus­ve­sien kuor­mi­tuk­sen vä­hen­tä­mi­sek­si käy­tös­sä oli­si mm. las­keu­tu­sal­tai­ta ja pin­ta­va­lu­tus­kent­tä. Ha­ki­ja on teh­nyt vai­ku­tu­sar­vi­on, jon­ka mu­kaan va­lu­ma­ve­sil­lä ei oli­si vai­ku­tus­ta Pei­jon­nie­men­lah­den ve­den laa­tuun.

Va­lu­ma­ve­sien mu­ka­na on tu­los­sa vuo­sit­tain noin 2 500 kg kiin­to­ai­net­ta ja 18 500 kg liu­kois­ta hu­mus­ta. Ha­ke­muk­sen mu­kaan Pei­jon­nie­men­lah­den kiin­to­ai­ne­pi­toi­suuk­siin va­lu­ma­ve­sil­lä ei ”to­den­nä­köi­ses­ti” oli­si mi­tään vai­ku­tus­ta ja ve­den hu­mus­pi­toi­suu­teen ”juu­ri­kaan” vai­ku­tus­ta. Li­säk­si ar­vi­oi­daan, et­tei kuor­mi­tuk­ses­ta ”saa­ta ai­heu­tua” ka­la­ta­lou­del­lis­ta hait­taa. En­tä­pä jos näis­tä kuor­mi­tuk­sis­ta ai­heu­tuu hait­taa?

Va­pon edel­li­sen tur­ve­tuo­tan­non (Val­ke­a­suo) kui­va­tus­ve­det joh­det­tiin Luo­so­jo­en kaut­ta Toh­ma­jär­ven Vää­rä­lah­teen. Lop­pu­tu­lok­se­na oli mo­nien met­rien pak­sui­nen mu­ta­ker­ros lah­des­sa, ja vir­taus­ten ta­kia mu­taa on siir­ty­nyt kat­ta­en koko jär­ven poh­jan. Jär­ven poh­jaa jou­du­taan nyt usein tal­vi­sin ha­pet­ta­maan. Vapo kiel­täy­tyi myön­tä­mäs­tä syyl­li­syyt­tään ja aloit­ti mu­dan pois­ton yri­tyk­set vas­ta Ve­si­oi­keu­den mää­räyk­sel­lä. Mu­dan pois­to ei on­nis­tu­nut, ja Vää­rä­lah­den ran­ta-asuk­kaat me­net­ti­vät py­sy­väs­ti ui­ma­ran­tan­sa.

Pei­jon­nie­men­lah­den kes­ki­sy­vyys on 1 m. Se on jo nyt voi­mak­kaas­ti kas­va­mas­sa um­peen. Alue on Na­tu­raan kuu­lu­va kan­sain­vä­li­ses­ti ar­vo­kas lin­tu­ve­si. Lah­des­sa kas­vaa myös maa­il­man­laa­jui­ses­ti suo­jel­tu har­vi­nai­nen hen­to­nä­kin­ruo­ho. Um­peen­kas­vun ta­kia lah­tea on jo nyt jou­dut­tu ruop­paa­maan lin­tu­jen pe­sin­nän ja nä­kin­ruo­hon kas­vun var­mis­ta­mi­sek­si.

Toh­ma­jär­ven kun­nan ym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­ta kat­soo, et­tä ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia on Ne­o­va Oy:n ha­ke­muk­ses­sa ar­vi­oi­tu kat­ta­vas­ti. Al­le­kir­joit­ta­jien mie­les­tä näin ei ole. Pei­jon­nie­men­lah­des­ta ve­det siir­ty­vät jär­ven se­läl­le ja siel­tä Toh­ma­jo­keen. Toh­ma­jär­ven ve­den­kor­keut­ta las­ket­tiin Toh­ma­jär­ven kun­nan ja seu­ra­kun­nan toi­mes­ta met­ri vuon­na 1960. Jär­ven kes­ki­sy­vyys on nyt noin 2 m. Ve­si­mää­rän vä­häi­syy­den ta­kia vä­häi­set­kin li­sä­ra­vin­ne­mää­rät ovat tu­hoi­sia. Jo nyt Toh­ma­jär­ven ran­noil­la kaut­taal­taan kas­va­van kais­lan ja jär­vi­ruoón le­vi­ä­mi­nen on ryös­täy­ty­mäs­sä kä­sis­tä - lie­nee­kö syy­nä liu­koi­sen hu­muk­sen vai­ku­tus vai on­ko syy­nä ha­pet­to­mas­sa mu­das­sa liu­koi­sek­si muut­tu­va fos­fo­ri. Olen­nais­ta on tämä: Kas­vus­ton jat­ku­vaan pois­toon ei enää rii­tä voi­mia ei­kä ra­ho­ja.

Suo­men jär­vien pi­laan­tu­mi­sen ovat lä­hin­nä ai­heut­ta­neet 60-lu­vul­la al­ka­nut met­sien ja soi­den oji­tus­ten va­paut­ta­mat ra­vin­teet ja hu­muk­set. Kun nyt tämä tie­de­tään, ky­sym­me, mik­si jat­ke­taan sa­man­lais­ta ve­sien tu­ho­a­mis­ta. Ei­kö ole opit­tu mi­tään?

KAI­JA KEI­NO­NEN

TUI­JA NIE­MI­NEN

KARI SOR­MU­NEN