Hil­jat­tain saim­me lu­kea Ku­vauk­sen 104-vuo­ti­as­ta äi­ti­ään hoi­ta­nees­ta 80-vuo­ti­aas­ta Hel­le­vis­tä. Ku­vaus pal­jas­taa ka­run to­del­li­suu­den maam­me ikäih­mis­ten ja hei­dän omais­ten­sa ti­lan­tees­ta. Kah­des­sa ja puo­les­sa vuo­des­sa ko­tiin eh­ti yli 200 eri ko­ti­hoi­ta­jaa. Tämä ei ole yk­sit­täi­nen poik­keus vaan oi­re jär­jes­tel­mäs­tä, joka on ajau­tu­nut ti­lan­tee­seen, jos­sa sekä ikään­ty­neet, omai­set et­tä hoi­ta­jat ve­ny­vät ää­ri­ra­joil­leen. Toki on sa­not­ta­va, et­tä täs­sä ti­lan­tees­sa oli hie­noa se, et­tä he sai­vat apua ja tu­kea ko­tiin­sa. Näin ei ole kaik­kien koh­dal­la. Ei ole vält­tä­mät­tä edes sitä omais­ta, joka huo­leh­ti­si.

Suo­mes­sa pu­hu­taan jat­ku­vas­ti ko­to­na asu­mi­sen en­si­si­jai­suu­des­ta, mut­ta sa­maan ai­kaan mm. ko­ti­hoi­don re­surs­se­ja ki­ris­te­tään. Tu­lok­se­na ovat kii­rei­set käyn­nit, jat­ku­vas­ti vaih­tu­vat hoi­ta­jat, uu­pu­vat omais­hoi­ta­jat ja van­huk­set, joi­den tur­vat­to­muus kas­vaa. Em­me voi enää rat­kais­ta tu­le­vai­suu­den haas­tei­ta sa­moil­la kei­noil­la, jot­ka ovat jo osoit­tau­tu­neet riit­tä­mät­tö­mik­si.

Pu­hun täs­tä suo­raan, kos­ka olen näh­nyt ti­lan­teen sekä työ­ni, et­tä omais­hoi­ta­juu­den kaut­ta. Eri­tyi­sen tur­haut­ta­vaa on seu­ra­ta kes­kus­te­lua, jos­sa rat­kai­suk­si tar­jo­taan yhä uu­del­leen sa­mo­ja toi­min­ta­mal­le­ja, vaik­ka tie­däm­me nii­den ra­jat ja jopa toi­mi­mat­to­muu­den täs­sä ajas­sa. Sa­mal­la unoh­tu­vat pal­ve­lu­muo­dot, jot­ka ovat jo osoit­ta­neet toi­mi­vuut­taan käy­tän­nös­sä.

Yk­si täl­lai­nen rat­kai­su on ikäih­mis­ten per­he­hoi­to. Lii­an usein se jä­te­tään ko­ko­naan mai­nit­se­mat­ta, vaik­ka se tar­jo­aa vaih­to­eh­to­ja niin ko­ti­hoi­don tu­ek­si kuin asu­mis­pal­ve­lui­den­kin rin­nal­le. Alu­eil­la, jois­sa per­he­hoi­toa on ke­hi­tet­ty ta­voit­teel­li­ses­ti, ko­ti­hoi­don kuor­mi­tus on vä­hen­ty­nyt, pal­ve­lui­hin pää­sy no­peu­tu­nut, kus­tan­nuk­set ovat las­ke­neet ja en­nen kaik­kea ikään­ty­nei­den elä­män­laa­tu on pa­ran­tu­nut. Py­sy­vät ih­mis­suh­teet, ta­val­li­nen koti ja yk­si­löl­li­nen hoi­va ovat asi­oi­ta, joi­ta mi­kään tek­no­lo­gi­nen rat­kai­su ei yk­sin kor­vaa. Hel­le­vin­kin ti­lan­tees­sa sa­ma­na py­sy­vä oma kier­tä­vä per­he­hoi­ta­ja oli­si tur­van­nut hy­vää hoi­vaa ja elä­mää in­hi­mil­li­sem­min sekä kus­tan­nus­te­hok­kaam­min. Tek­no­lo­gi­aa­kin tar­vi­taan, mut­ta on syy­tä muis­taa, et­tei etäyh­teys kos­ke­ta, nos­ta vuo­tees­ta, ei­kä kor­vaa muu­ten­kaan ih­mi­sen läs­nä­o­loa esi­mer­kik­si muis­ti­sai­rau­den ede­tes­sä. Sik­si pal­ve­lu­ra­ken­teen uu­dis­ta­mi­sen on pe­rus­tut­ta­va mo­ni­puo­li­siin rat­kai­sui­hin, ei toi­mi­mat­to­mak­si ha­vait­tu­jen mal­lien va­raan ra­ken­net­tuun jär­jes­tel­mään. Ai­ka ja tar­peet ovat muut­tu­neet pal­jon ja pal­ve­lu­ra­ken­tei­dem­me pi­täi­si pys­tyä muut­tu­maan nii­den mu­ka­na.

Suu­rin on­gel­ma ei ole se, et­tei­kö rat­kai­su­ja oli­si. On­gel­ma on se, et­tem­me us­kal­la uu­dis­taa pal­ve­lu­ra­ken­net­ta riit­tä­vän mää­rä­tie­toi­ses­ti. Jos sama re­sep­ti tuot­taa vuo­des­ta toi­seen huo­non lop­pu­tu­lok­sen, ei kak­kua kan­na­ta lei­poa yhä uu­del­leen sa­mal­la oh­jeel­la. Oh­jet­ta ja ai­nek­sia on muu­tet­ta­va.

Sik­si toi­von­kin, et­tä koko ikään­ty­nei­den pal­ve­lu­jär­jes­tel­mä us­kal­let­tai­siin alu­eil­la nos­taa pöy­däl­le avoi­mes­ti ar­vi­oi­ta­vak­si. Ei rii­tä, et­tä vaih­dam­me pal­ve­lui­den ni­miä tai siir­räm­me vas­tuu­ta pai­kas­ta toi­seen. Tar­vit­sem­me ai­dos­ti uu­den­lai­sen ko­ko­nai­suu­den, jos­sa eri hoi­va­muo­dot, sekä so­si­aa­li- et­tä ter­veys­pal­ve­lut muo­dos­ta­vat toi­mi­van ja jous­ta­van ko­ko­nai­suu­den. Ko­ko­nai­suu­den, jos­sa sekä hoi­vat­ta­vil­la, et­tä hoi­ta­jil­la on hyvä ol­la!

Ikään­ty­nei­den mää­rän voi­ma­kas kas­vu on tie­dos­sa ole­va to­si­a­sia. Nyt tar­vi­taan roh­keut­ta teh­dä pää­tök­siä, jot­ka kun­ni­oit­ta­vat ikään­ty­nei­den, omais­ten ja hoi­ta­jien ih­mi­sar­voa. Rat­kai­su­ja on jo ole­mas­sa, mut­ta mi­kään muu­tos ei ole ki­vu­ton.

En­si­as­ke­lei­ta on otet­tu, ky­sy­mys kuu­luu enää: us­kal­lam­me­ko ot­taa ne riit­tä­väl­lä no­peu­del­la käyt­töön?

SAN­NA KO­SO­NEN

Ai­kuis­ten per­he­hoi­don ke­hit­tä­mis­pääl­lik­kö, Per­he­hoi­to­liit­to

Ikä­o­saa­mi­sen ke­hit­tä­mi­nen ja joh­ta­mi­nen, TH YAMK

Alu­e­val­tuu­tet­tu ja alu­e­hal­li­tuk­sen jä­sen,

Poh­jois-Kar­ja­lan hy­vin­voin­ti­a­lue