Suo­men tur­val­li­suu­des­ta pu­hut­ta­es­sa huo­mio kiin­nit­tyy ym­mär­ret­tä­väs­ti puo­lus­tus­me­noi­hin, ase­han­kin­toi­hin ja Nato-jä­se­nyy­teen. Tur­val­li­suut­ta ra­ken­ne­taan kui­ten­kin myös pal­jon ar­ki­sem­mil­la asi­oil­la: rau­ta­teil­lä, sa­ta­mil­la, säh­kö­ver­koil­la ja da­ta­kaa­pe­leil­la.

Sik­si Suo­men tu­li­si liit­tyä Kol­men me­ren aloit­tee­seen.

Kol­men me­ren aloi­te ko­ko­aa yh­teen Itä­me­ren, Ad­ri­an­me­ren ja Mus­tan­me­ren alu­een val­ti­oi­ta. Sen ta­voit­tee­na on vah­vis­taa eri­tyi­ses­ti poh­jois–ete­lä-suun­tai­sia lii­ken­ne-, ener­gia- ja di­gi­taa­li­sia yh­teyk­siä Kes­ki- ja Itä-Eu­roo­pas­sa. Aloit­tees­sa ovat mu­ka­na Bal­ti­an maat, Puo­la sekä usei­ta mui­ta Kes­ki- ja Itä-Eu­roo­pan EU-mai­ta.

Suo­mi on vii­me vuo­si­na sy­ven­tä­nyt voi­mak­kaas­ti yh­teis­työ­tä mui­den poh­jois­mai­den kans­sa. Se on meil­le luon­nol­li­nen ja vält­tä­mä­tön tur­val­li­suus­po­liit­ti­nen suun­ta, jota Nato-jä­se­nyys on en­ti­ses­tään vah­vis­ta­nut. Yh­teyk­siem­me muu­hun Eu­roop­paan ei kui­ten­kaan pidä ra­ken­tua vain län­nen va­raan. Poh­jois­mai­sen yh­teis­työn rin­nal­le tar­vit­sem­me vah­vem­man yh­tey­den Bal­ti­an kaut­ta Kes­ki- ja Itä-Eu­roop­paan.

Ve­nä­jän hyök­käys­so­ta Uk­rai­nas­sa ja Itä­me­ren kriit­ti­seen inf­rast­ruk­tuu­riin koh­dis­tu­neet häi­ri­öt ovat osoit­ta­neet, kuin­ka riip­pu­vai­sia mo­der­nit yh­teis­kun­nat ovat toi­mi­vis­ta yh­teyk­sis­tä. Krii­si­ti­lan­tees­sa ei yk­sin rii­tä, et­tä meil­lä on vah­vat puo­lus­tus­voi­mat. Ta­va­roi­den ja so­ti­laal­li­sen avun on pääs­tä­vä liik­ku­maan, säh­kön kul­ke­maan ja tie­to­lii­ken­neyh­teyk­sien toi­mi­maan.

Sa­mal­la Suo­men pi­täi­si kat­soa ul­ko­po­li­tii­kas­saan ny­kyis­tä roh­ke­am­min Bal­ti­aan ja Kes­ki- ja Itä-Eu­roop­paan. Eri­tyi­ses­ti Puo­la ja Bal­ti­an maat ovat nous­seet Eu­roo­pan tur­val­li­suu­des­sa ai­van uu­den­lai­seen ase­maan. Suo­men kan­nat­taa ol­la mu­ka­na ra­ken­ta­mas­sa tätä yh­teis­työ­tä ei­kä seu­ra­ta sen ke­hi­tys­tä si­vus­ta.

Suo­mel­le ky­sy­mys on ge­o­po­liit­ti­sen ase­mam­me vuok­si eri­tyi­sen tär­keä. Mitä enem­män meil­lä on vaih­to­eh­toi­sia yh­teyk­siä sekä Skan­di­na­vi­an et­tä Bal­ti­an ja Kes­ki-Eu­roo­pan kaut­ta, sitä vai­ke­am­paa Suo­mea on krii­si­ti­lan­tees­sa eris­tää muus­ta Eu­roo­pas­ta. Kol­men me­ren aloi­te täy­den­täi­si luon­te­vas­ti poh­jois­mais­ta yh­teis­työ­tä sekä EU:n ja Na­ton ra­ken­tei­ta. Sa­mal­la Suo­mel­la oli­si yh­teis­työ­hön pal­jon an­net­ta­vaa eri­tyi­ses­ti di­gi­ta­li­saa­ti­os­sa, ener­gi­as­sa ja huol­to­var­muu­des­sa.

Tur­val­li­suut­ta ei ra­ken­ne­ta ai­no­as­taan aseil­la. Sitä ra­ken­ne­taan myös sil­lä, et­tä yh­teis­kun­ta py­syy toi­min­nas­sa sil­loin, kun sitä ko­e­tel­laan. Sik­si Suo­men paik­ka on mu­ka­na Kol­men me­ren aloit­tees­sa.

ERICH MEN­LÖS, Jo­en­suu