Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, ja Itä-Suomi näkee kehityksen ensimmäisten joukossa. Asiaa lähestytään usein ongelmalähtöisesti mainiten kasvavat hoivamenot, työvoimapula ja huoltosuhteen heikkeneminen.
Suomalaiset pitävät sosiaali- ja terveyspalveluja hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimpinä palveluina. Ne eivät ole vain menoerä tai hallinnollinen kysymys, vaan myös pitovoimatekijä. Jos ihmiset voivat luottaa saavansa apua silloin, kun sitä tarvitsevat, uskaltaa elämää suunnitella myös maaseutumaisille alueille koko elämänkaaren ajaksi.
Entä jos Pohjois-Karjala lähtisi määrätietoisesti profiloitumaan pitkäikäisyyden innovaatioalueena? Eräänlaisena itäisenä ikääntymisen Piilaaksona.
Meillä on yliopisto, ammattikorkeakoulu, vahvaa hyvinvointialan osaamista, ainutlaatuista luontoa sekä väestörakenne, joka ennakoi tulevaisuutta, johon suuri osa Eurooppaa on vasta matkalla. Voisimmeko tarjota hyvinvointiteknologiaa, ikäystävällistä asumista, ikämatkailua tai terveysinnovaatioita kehittäville yrityksille eräänlaisen maakunnallisen pilottiympäristön? Maakunnan kehittämistä tehdään pitkälti hankevetoisesti. Kannattaisi kokeilla ohjata edes siivu maakuntaan kanavoituvasta hankerahoituksesta ikääntymiseen liittyviin kokeiluihin ja yrityksiin.
Tavoitellaan rohkeasti asemaa, jossa ne ratkaisut, joita Eurooppa tarvitsee ikääntyvässä yhteiskunnassa vuonna 2045, testataan ensimmäisenä Pohjois-Karjalassa. Näin saisimme mahdollisuuksia työpaikkoihin, tutkimukseen, uusiin yrityksiin ja investointeihin.
KATJA ASIKAINEN
Pohjois-Karjalan
maakuntahallituksen
puheenjohtaja (kesk.),
yhteiskuntatieteiden
väitöskirjatutkija, Joensuu