Liikenneteemamme talvikunnossapitoa käsittelevä juttu kertoo, että korkeimmassa luokassa olevassa vilkkaasti liikennöityä tietä on maamme tieverkosta 12 prosenttia. Näillä teillä kulkee 69 prosenttia kaikesta liikenteestä. Vähäliikenteisiä teitä tieverkostamme on 68 prosenttia ja kaikesta liikenteestä 10 prosenttia kulkee näillä teillä. Loput noin 20 prosenttia liikenteestä kulkee seututeillä ja taajamien välisillä teillä.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston viime perjantaina saamat raporttitiedot Suomen raskaan liikenteen tilanteeseen ja tulevaisuuden kehityskulkuihin osoittaa, että vähäliikenteisellä tieverkolla liikennemääriään suurempi merkitys.
Raportissa todetaan, että Suomen sisäisistä tavaratonneista 90 prosenttia kulkee maanteitse ja tavaraviennistä peräti 80 prosenttia on riippuvainen raskaan liikenteen toimivuudesta. Ilman toimivaa kuljetusjärjestelmää teollisuus, alkutuotanto ja koko huoltovarmuus vaarantuvat.
Muun muassa Koneyrittäjät ry ja MTK painottavat tiedotteissaan, alemman tieverkon merkitystä koko maan energia- ja raaka-ainehuollolle. Toimintavarmuus on huoltovarmuuden kivijalka. Maa- ja metsätalouden kuljetukset ovat riippuvaisia tieketjujen jokaisesta lenkistä – yksityisteistä valtateihin.
Heikkenevä tieverkko on raportin keskeisin huolenaihe. Huonokuntoisten teiden määrä vuonna 2025 on 12 000 km. Arvio vuodelle 2035 nykyrahoitustasolla 30 000 km. Nykyisellä rahoitustasolla huonokuntoiset tiet lisäävät raskaan liikenteen ajoneuvokustannuksia yli miljardilla eurolla vuoteen 2035 mennessä. Tämä heikentää koko Suomen kilpailukykyä ja nostaa sekä teollisuuden että kuluttajien kustannuksia.
Raportin jättäneiden Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n, INFRA ry:n, Koneyrittäjät ry:n, Metsäteollisuus ry:n, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry:n, Suomen Tieyhdistys ryn sekä Destia Oy:n yhteinen viesti päättäjille on, että tieverkkoon on pakko investoida. Tilaajatahot korostavat, että ratkaisut on tehtävä nyt. Suomen on muun muassa tunnistettava ja turvattava maaseudun kuljetusketjujen erityispiirteet. Selvityksen viesti on yksiselitteinen: tieverkon kunto on kansallinen kilpailukykykysymys.
Pohjois-Karjalassa ja Keski-Karjalassa on helppo allekirjoittaa selvityksen sanoma: Valtion alemman tieverkon ja yksityisteiden käytettävyys on turvattava – kyse on ruoan tuotannosta, biomassan hankinnasta ja energiaomavaraisuudesta. Alempi tieverkko ja yksityistiet ovat tärkeitä alkutuotannolle, teolliselle tuotannolle, asutukselle ja matkailulle.
K.S.