Ra­kas­tan sau­no­mis­ta, ai­van ku­ten suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta. Vain kuu­mim­mat hel­teet saa­vat löy­lyn­hi­mo­ni talt­tu­maan, muu­toin sau­noi­sin mie­luus­ti joka il­ta. Jo pelk­kä näky, saa­tik­ka sa­vu­pii­pus­ta tup­ru­a­van sa­vun tuok­su, saa sau­no­mi­sin­non syt­ty­mään.

Jos sau­no­mi­seen yh­dis­tää uin­nin, on nau­tin­to kak­sin­ker­tai­nen; pu­hut­tiin­pa sit­ten ke­säi­ses­tä jär­vi­ve­des­tä, hyi­ses­tä avan­nos­ta tai kyl­py­lä­vi­sii­tis­tä. Olen sau­no­nut ko­toi­sas­ti Suo­mes­sa ja vaih­te­le­vis­sa löy­lyis­sä ul­ko­mail­la. Yk­sin ja po­ru­kas­sa, suo­ma­lais­ten ja ul­ko­maa­lais­ten kans­sa. Joka ker­ta par­haat kes­kus­te­lut käy­dään sau­nas­sa, sen tie­si jo muu­an val­ti­on­pää­mies­kin. Tai vii­meis­tään jää­hyl­lä pääs­tään nii­hin sy­väl­li­sim­piin jut­tui­hin.

Suo­men kesä va­loi­si­ne öi­neen an­taa si­jaa myös mys­ti­sem­mil­le kyl­py­ri­tu­aa­leil­le. Kun su­kel­taa na­pa­kois­ta löy­lyis­tä ui­ma­sil­le, tai­vaal­la pais­ta­va kuu luo sil­tan­sa ve­teen ja ke­vyt sumu aal­toi­lee jär­ven pin­nal­la, on täy­del­li­sen, ke­säi­sen sau­na­yön ele­men­tit ää­rel­lään. Tun­nel­ma on hui­kea yk­sin­kin ko­et­tu­na, mut­ta vie­lä suu­rem­pi kun sen ja­kaa jon­kun kans­sa.

Ran­ta­sau­na pi­täi­si jo­kai­sen saa­da ko­kea vä­hin­tään ker­ran ke­säs­sä, ai­van ku­ten aa­mu-uin­ti­kin au­te­rei­ses­sa aa­mus­sa. Elä­myk­siä, jot­ka kuu­lu­vat suo­ma­lai­seen ke­sään.

Jo­kai­ses­sa sau­no­mis­ker­ras­sa on oman­lai­sen­sa tun­nel­ma. En ar­kai­le is­tua lau­teil­le vie­raam­mas­sa­kaan seu­ras­sa, ja ys­tä­vien kans­sa ko­koon­tu­es­sa on ai­na oh­jel­mas­sa iki­muis­toi­sia löy­ly­jä. Toi­saal­ta tal­vi­ses­sa avan­to­sau­nas­sa tu­tus­tuu uu­siin ih­mi­siin ja saa ver­tais­tu­kea en­dor­fii­ni­pii­kin ta­voit­te­lus­sa.

On ar­kis­ta ja ko­tois­ta lau­an­tai­sau­naa, lo­ma­löy­ly­jä kau­ka­na ko­toa ja lep­poi­sia sa­vu­sau­no­mi­sia ka­ve­rei­den ky­lyis­sä. Pit­kän len­kin päät­teek­si, luon­nos­sa vie­te­tyn sa­tei­sen va­el­lus­päi­vän tai hi­ki­sen polt­to­puu-ura­kan jäl­keen löy­lyt tun­tu­vat ta­val­lis­ta­kin pa­rem­mal­ta. Se iha­na läm­pö ja ren­tous ta­kaa­vat ai­na ma­koi­sat yö­u­net.

Sau­no­mi­nen on niin suo­ma­lai­nen pe­rin­ne kuin vain ol­la voi, mut­ta sitä on jos­kus mu­ka­va vä­hän maus­taa uu­sil­la vai­kut­teil­la.

Ar­ki­nen sau­nail­ta ko­to­na­kin muut­tuu elä­myk­sek­si löy­ly­tuok­sul­la, kas­vo­naa­mi­ol­la tai jal­ka­kyl­vyl­lä. Maa­lai­se­lä­mä an­taa mah­dol­li­suu­den ko­keil­la eri­lai­sia vas­to­ja, kun­han muis­taa tai­tel­la ok­sia lu­van kans­sa. Tänä ke­sä­nä on jo ko­keil­tu koi­vu­vas­tat mo­neen ker­taan, ja tam­men­leh­vil­lä­kin on vih­dot­tu, mut­ta lips­ti­kan­var­ret aro­mi­nan­ta­ja­na on vie­lä ko­kei­le­mat­ta. Jal­ka­kyl­pyi­hin ai­nek­set löy­ty­vät pi­hal­ta api­lan­kuk­kien ja me­si­an­ger­vo­pus­kien kat­vees­ta, öl­jyä ja me­ri­suo­laa on usein mök­ki­keit­ti­ön­kin kaa­pis­sa.

Sau­no­mi­nen on mai­nio har­ras­tus vuo­den ym­pä­ri, mut­ta kesä an­taa sii­hen vie­lä omat ulot­tu­vuu­ten­sa, joi­hin kan­nat­taa tart­tua. Tä­nään il­mes­ty­väs­sä Koti-Kar­ja­las­sa on vuo­ros­sa jo pe­rin­teek­si muo­do­tus­tu­nut ke­säi­nen sau­na­tee­ma, jo­ten li­sää tun­nel­mia lau­tei­den tun­tu­mas­ta si­sä­si­vuil­la.

Päi­vi Lie­vo­nen