Saimaan kanavan liikenteen loppuminen oli iso isku koko Itä-Suomen kehityksen kannalta. Itäisen Suomen elinvoimaisuuden ja aluekehityksen tukemiseksi tarvitaankin nyt Saimaan kanavaa korvaavia ja Venäjästä riippumattomia investointeja.
Keskusteluissa esille noussut vaihtoehto olisi uusi vesireitti Suomenlahdelta Saimaalle kokonaan Suomen puolella. Virolahdelta lähtevä reitti kulkisi Vaalimaan, Vainikkalan ja Nuijamaan kautta Lappeenrantaan, missä se yhtyisi Saimaaseen. Rakentamisessa olisi mahdollisuus hyödyntää merkittävästi olemassa olevia vesireittejä, jolloin hintalappu ja myös rakentamisen kesto pysyisivät hankkeen kokoon nähden maltillisina ja se on ehdottomasti selvittämisen arvoinen vaihtoehto.
Saimaan kanava on ollut tärkeä liikenneväylä erityisesti rahdin näkökulmasta: sen kautta kulki rahtia vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia. Se on ollut erityisesti metsäteollisuuden käytössä. Noin 40 % Saimaan kanavan kautta kuljetetuista tavaroista on ollut Venäjältä Suomeen tuotua raakapuuta. Kaikkiaan noin 80 % metsäteollisuuden raaka-aineista tulee Saimaan altaan vaikutusalueelta.
Nyt kysymys kuuluukin, mihin kanavan kautta kulkenut rahtiliikenne jatkossa ohjautuu. Varsinkin metsäteollisuus on koko Itä-Suomessa merkittävä työllistäjä, joten sen toimintaedellytyksistä on tärkeää pitää kiinni. Koska alueelle merkittävä liikenneväylä on pois käytöstä, paineita kohdistuu muihin olemassa oleviin väyliin. Samaan aikaan myös puunhankinta keskittyy nyt aiempaa enemmän kotimaahan.
Saimaan liikenteen pitkäjänteistä kehittämistä tukevat myös niin Joensuun kuin Lappeenrannan satamien lisääminen EU:n laajuiseen TEN-T-verkkoon viime keväänä, lisäksi neuvotteluissa oleva EU:n itärajan erillisrahoitus voisi olla hankkeen rahoitukseen mahdollinen työkalu. Tämä on ensiarvoisen tärkeää koko Saimaan vesiliikenteen kehittämisessä, niin rahdin kuin huviveneliikenteen näkökulmasta.
On selvää, että kanavan liikenteen palautuminen ei tule tapahtumaan vielä pitkään aikaan. Nyt onkin toimittava päättäväisesti uusien vaihtoehtojen hyväksi. Uusi reitti merkitsisi raaka-aineen saannin vahvempaa turvaamista, mutta samalla isoa hyppäystä koko Itä-Suomen teollisuuden toimintaedellytyksissä ja kilpailukyvyssä. Nyt tarvitaan vahvoja toimia Itä-Suomen sisävesiliikenteen tulevaisuuden hyväksi.
Kansanedustajat:
SEPPO ESKELINEN (sd), HANNU HOSKONEN (kesk.) ja HANNA RÄSÄNEN (kesk.)