Muuttunut turvallisuuspoliittinen ympäristömme ja sulkeutunut itäraja ovat tosiasioita, joilla on vaikutusta elämisen laatuun ja mahdollisuuteen erityisesti itäisessä Suomessa.
Suunnitelmien ja strategioiden lisäksi on saatu liikkeelle myös konkreettisia toimenpiteitä. Näistä kiitos Tasavaltamme hallitukselle.
Itärajan yli tapahtuvalla elinkeinotoiminnalla on hyvin kauas ulottuva historia. Se on ollut rajaseutujen hyvinvoinnin perusta pois sulkien sotien aikaiset tilanteet. Jopa Neuvostoliitoksi kutsutun kehityshäiriön aikana rajan yli kuljettiin ja tehtiin kauppaa valtiollisella ohjauksella ja hyväksynnällä.
Myönteiset itäsuhteet loivat merkittävää hyvinvointia koko maahan.
Neuvostoliiton kaatuessa avautuivat uudet ja entistäkin houkuttelevammat mahdollisuudet. Erityisesti rajaseutu heräsi kaupalliseen kukoistukseen rajan ylitysten helpottuessa. Satamat ja logistiikan sektori loistivat valtavista ruuhkista huolimatta. Ponnistelimme onnistuneesti raja-asemien ja tiestön kehittämisessä vastaamaan kasvavia liikennevirtoja. Syntyi kokonaan uusi rajakauppiaiden sukupolvi korvaamaan entisiä valtiollisia sopimuksia. Itä oli se suunta, josta aurinko ja hyvinvointi nousivat lamasta toipuvalle Suomelle.
Rajaseutu on nyt syvässä kriisissä, jonka syntymiseen seutukunta itse on syytön. Historia ja kansallinen toiveikkuus ohjasivat uusien itäsuhteiden kehittämistä ja panostuksia yhteistyöhön suuren itäisen naapurimme kanssa. Nyt koko Suomi kärsii, Itä-Suomi enemmän, mutta rajaseutu kaikkein pahiten. Jos muu Itäinen Suomi tarvitsee kuntoutusta, niin rajaseutu tarvitsee akuuttia tehohoitoa pysyäkseen hengissä. Rajaseutu on myös EU:lle tunnustetusti tärkeä yksityiskohta. Tämän takia EU on myös valmis kuuntelemaan rajaseutujen erityistarpeita. Tunnistettu ongelma on puoliksi ratkaistu – rajaseudun ongelma on tunnistettu, joten kaivetaan se ratkaisukin nyt esille.
JAAKKO KILPELÄINEN
Rajaseudun yrittäjä,
Pohjois-Karjalan Yrittäjien hallituksen jäsen.