Tal­vi­mat­kai­lu­tee­maam­me jut­tu­ja juos­tes­sa­ni tuu­mai­lin, mi­ten oma­va­rai­nen alue tal­ven­vie­ton suh­teen Kes­ki-Kar­ja­la on­kaan.

Tääl­lä voi läh­teä pil­kil­le upeil­le jär­ven­se­lil­le. Mu­kaan voi va­ra­ta toh­ma­jär­ve­läis­val­mis­tei­set pil­kit ja va­vat, hiih­tää pilk­ki­rei­äl­le Ki­teel­lä val­mis­te­tuil­la suk­sil­la, jot­ka on voi­del­tu Toh­ma­jär­ven Tik­ka­las­sa val­mis­te­tuil­la voi­teil­la. Kaik­kien näit­ten val­mis­ta­jien tuot­teis­sa olem­me li­säk­si laa­tu­ta­va­ran ää­rel­lä: nii­den avul­la on na­pat­tu ar­vo­ki­sa­mi­ta­lei­ta.

Tun­nus­taa to­sin täy­tyy et­tä hiih­tä­mi­nen ei oi­kein kos­kaan ole ol­lut mi­nun jut­tu. Kou­lun hiih­to­ki­sois­sa olin ai­na vii­mei­nen. Ar­mei­jas­sa hiih­to lop­pui 150 met­rin suo­ri­tuk­sen jäl­keen. Vii­mei­sin mer­kit­tä­vä hiih­to­ko­ke­mus on jos­kus 80-lu­vun lo­pul­ta Toh­ma­jär­ven La­tu­ret­kel­tä. Hie­not oli la­dut ja eri­tyi­sen hy­vin toi­mi­vat huol­to­pis­teet, joil­la is­tus­kel­les­sa mi­nul­la me­ni­kin use­am­pi tun­ti. Mut­ta, kun kar­ja­lan­pii­ra­koi­den ja munk­ki­kah­vien jäl­keen ähel­sin suk­set uu­del­leen jal­kaan, se Ak­ka­lan nuo­ri­so­seu­ran­ta­lon mäki oli mi­nul­le lii­kaa. Puo­len­kym­men­tä te­na­vaa ja joku van­hem­pi rou­vas­hen­ki­lö kat­se­li­vat len­to­ni vii­mei­siä vai­hei­ta mäen alim­mal­la nel­jän­nek­sel­lä. Ky­sy­mys kuu­lui: Kaa­duit­ko?

Pa­la­taan­pa tä­hän päi­vään. Käyn­ti­ni Ki­teen Suk­si­teh­taan Har­ri Kir­ves­nie­men pu­heil­la ja Vauh­ti-voi­tei­ta val­mis­ta­van Pat­rol Tra­din­gin toi­mi­tus­joh­ta­ja Mart­ti Uu­si­ta­lon luo­na he­rät­ti pie­nen hiih­tä­jän mi­nus­sa vie­lä van­hoil­la päi­vil­lä eloon. He to­dis­ti­vat mi­nul­le, et­tä hiih­to ei ole ny­ky­ään ai­na­kaan vä­li­neis­tä kiin­ni. Kun vie­lä hei­dän li­säk­seen sain kuun­nel­la Vä­re­pil­kin Päi­vi Pur­mo­sen pilk­ki­vin­kit ja Poh­jois­mai­den mes­ta­ri Saa­ra Sil­ven­noi­sen pilk­ki­mis­vin­kit, se sai mi­nus­sa he­rää­mään uu­den­lais­ta mo­ti­vaa­ti­o­ta jopa avan­nol­la is­tu­mi­seen.

Jos muu­ta­man alan toi­mi­jan luo­na käy­mi­nen he­rät­tää edes pie­nen in­nos­tuk­sen nos­taa hiih­to ja pilk­ki­reis­sut näis­tä syr­jäy­ty­neen mie­les­sä edes suun­nit­te­lu­as­teel­le, tar­koit­taa se sitä, et­tä asi­oi­den esil­le tuo­mi­sel­la on vä­liä.

Eli laa­jem­min: Kun meil­lä tääl­lä Kes­ki-Kar­ja­las­sa on kan­sain­vä­li­ses­ti­kin tun­net­tu Ai­mo-alue, eri­no­mai­sen hy­vin hoi­de­tut la­dut, jää­hal­li ja hyp­py­ri­mä­et, eri­no­mai­set pilk­ki­ve­det, kult­tuu­ri­tar­jon­taa tal­vel­la­kin, ma­joi­tus­ta ja kaik­kea elä­mi­seen tar­vit­ta­vaa, niin ker­ro­taan kai­kil­le, mi­ten help­poa tääl­lä on viet­tää vi­rik­keel­lis­tä tal­vea.

Tai jos ha­lu­aa rau­haa, tääl­tä löy­tyy hil­jai­suut­ta ja pi­meyt­tä. Kuu­lin juu­ri ih­mi­ses­tä joka näki ja naut­ti en­sim­mäis­tä ker­taa sel­ke­äs­tä va­lo­saas­te­puh­taas­ta täh­ti­tai­vaas­ta meil­lä tääl­lä Kes­ki-Kar­ja­las­sa.

Näis­tä alu­eem­me hie­nois­ta mah­dol­li­suuk­sis­ta pi­tää jak­saa ker­toa. Sitä me teem­me Koti-Kar­ja­las­sa muun mu­as­sa täs­sä tal­vi­mat­kai­lu­nu­me­ros­sa.

Kari Sark­ki­nen

kari.sark­ki­nen@ko­ti­kar­ja­la.fi