Mervi Venäläinen
Itä-Suomen poliisilla on tutkittavanaan useita huijauksia, joissa uhreilta on huijattu yhteensä satoja tuhansia euroja. Poliisi muistuttaa tiedotteessa, että uhriksi voi joutua kuka tahansa ja siksi aiheesta on syytä puhua avoimesti eikä mahdollista uhriksi joutumista pidä hävetä ja piilotella.
Huijaukset tapahtuvat yleisimmin puhelimitse, sähköpostitse, sosiaalisessa mediassa ja verkkokaupoissa.
– Yleisin rikollisten käyttämä niin sanottu tietoverkkorikos on edelleen uhrin verkkopankkitunnusten haltuun saaminen tai että uhri saadaan itse siirtämään rahojaan rikollisten tileille, kertoo tiedotteessa rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista.
Tärkeää on olla luovuttamatta pankkitunnuksia tai pankkikorttitietoja linkkien kautta. Palveluihin kirjautuminen on turvallista vain niiden omilla verkkosivuilla tai sovelluksissa. Pankkitunnuksia käyttäessä on syytä olla aina erityisen tarkkaavainen. Usein huijaukset onnistuvat uhrin ollessa kiireen tai paineen keskellä, jolloin tarkkaavaisuus on herpaantunut.
Viime aikoina on yleistynyt huijaustapa, jossa uhria pyydetään hankkimaan Applen tai erilaistan pelialustojen lahjakortteja, jotka päätyvät rikollisten käytettäväksi. Poliisille on tullut ilmoituksia vanhemmista ihmisistä, jotka ostavat lahjakortteja jopa tuhansilla euroilla ja lähettävät niitä eteen päin.
– Henkilöt eivät useinkaan ymmärrä joutuneensa rikoksen uhriksi, koska he ovat omasta mielestään lähettämässä lahjakortteja ihastukselleen, sukulaiselleen tai ystävälleen. Osassa tapauksissa taustalla on tuttavan sosiaalisen median profiilin kaappaus, mutta pyyntöjä on tullut myös sosiaalisen median ulkopuolella. Osa rikoksen uhreista eivät halua kertoa tapahtumasta, koska häpeävät toimintaansa. On tärkeää pystyä kertomaan asiasta viranomaiselle, ja tekemään vaadittavat ilmoitukset lisärikosten ehkäisemiseksi, poliisin tiedotteessa sanotaan.
Poliisin tietoon on tullut myös tapaus, jossa yrityksen esimies oli sähköpostiviestissä pyytänyt työntekijää hankkimaan Apple-lahjakortteja, jotka hänen tuli luovuttaa edelleen. Työntekijä suostui esimiehen pyyntöön ja sai lisäohjeena hankkia kolme 100 euron Apple-lahjakorttia, poistaa niistä sinetit ja lähettää kuvat niistä koodeineen esimiehelle. Myöhemmin selvisi, ettei firman esimies ollut lähettänyt näitä viestejä vaan rikollinen taho oli päässyt esimiehen sähköpostiin käsiksi ja huijasi työntekijältä yhteensä 600 euroa.
Keinoja suojautua kalasteluhyökkäyksiltä:
– Pankkitunnuksia tai korttitietoja ei tule käyttää teksti- tai sähköpostiviestissä olevan linkin kautta.
– Pankki, poliisi tai kukaan muukaan laillinen toimija ei soita ja pyydä siirtämään varoja turvatilille.
– Mobiilivarmennehuijauksissa varoitusmerkit ovat samat kuin muissa pankki- ja verkkohuijauksissa eli viestissä pyydetään toimimaan nopeasti ja klikkaamaan viestissä olevaa linkkiä tai linkkejä tai syöttämään PIN-koodi.
– Varoja siirtäessä on syytä olla erityisen tarkkaavainen. Tilinumeron alussa kirjaimet FI tarkoittavat Suomen maatunnusta.
– Jos petoksen uhriksi joutuu, on syytä olla heti yhteydessä omaan pankkiin ja tehdä rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tapauksesta tiedon, niin sitä parempi mahdollisuus on saada huijattuja rahoja takaisin.